Sirkka-Liisa Anttila
Sirkka-Liisa Anttila (o.s. Ojala, s. 20. joulukuuta 1943 Marttila) on suomalainen poliitikko. Hän oli keskustan kansanedustaja vuosina 1983–1996 ja 1999–2019. Anttila toimi vuosina 2007–2011 maa- ja metsätalousministerinä Matti Vanhasen II hallituksessa ja Mari Kiviniemen hallituksessa.[2]
| Sirkka-Liisa Anttila | |
|---|---|
 |
|
| Maa- ja metsätalousministeri[1] | |
| Edeltäjä | Juha Korkeaoja |
| Seuraaja | Jari Koskinen |
| Kansanedustaja[2] | |
|
26.3.1983–18.11.1996
24.3.1999–16.4.2019 [2] |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 20. joulukuuta 1943 Marttila |
| Ammatti | hallintonotaari |
| Arvonimi | ministeri (2019) |
| Puoliso | Risto Into Einari Anttila |
| Tiedot | |
| Puolue | Keskusta |
Vuodet 1996–1999 Anttila oli Euroopan parlamentin jäsen. Hän on ollut myös eduskunnan ensimmäinen varapuhemies 1995–1996, 1999–2003 ja 2006–2007. Forssan kaupunginvaltuustossa Anttila on ollut vuodesta 1977. Vuosina 1994–2000 hän oli keskustan varapuheenjohtaja.[2]
Sirkka-Liisa Anttila on Suomen pitkäaikaisin naiskansanedustaja. Häntä ennen pisimpään kansanedustajana toiminut nainen oli Miina Sillanpää, jonka ennätyksen Anttila ohitti joulupäivänä vuonna 2016.[3][4] Anttila sai ministerin arvonimen vuonna 2019.[5][6]
Työura
muokkaaAnttila valmistui ylioppilaaksi vuonna 1963. Hän suoritti hallintonotaarin tutkinnon Tampereen yliopistossa vuonna 1967 ja terveydenhuoltohallinnon kurssin vuonna 1969.[2]
Vuosina 1963–1964 Anttila työskenteli opettajan sijaisena Marttilan kirkonkylän kansakoulussa ja vuonna 1965 Loimaan verotoimistossa toimistoapulaisena. Vuosina 1969–1972 hän oli Lounais-Hämeen B-mielisairaalan ylilääkärin sihteeri ja varastonhoitaja. Ennen politiikkaan siirtymistä hän työskenteli myös Kankaanpään ammatillisen kurssikeskuksen talouspäällikkönä (1972–1973), Urjalan kunnan toimistosihteerinä (1973–1974) ja Forssan terveyskeskuksen apulaisosastopäällikkönä (1974–1982).[2]
Kansanedustajana ja Euroopan parlamentin jäsenenä
muokkaaAnttila valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran vuoden 1983 vaaleissa. Hän oli kansanedustaja yhtäjaksoisesti vuoteen 1996 saakka, jolloin hänet valittiin Euroopan parlamenttiin. Hänen paikkansa kansanedustajana sai Juha Rehula.[2]
Anttila toimi Euroopan parlamentin jäsenenä vuodet 1996–1999. Hän kuului Euroopan liberaali- ja demokraattipuolueen ryhmään (ELDR). Hän oli jäsenenä maataloutta ja maaseudun kehittämistä käsittelevässä valiokunnassa sekä varajäsenenä muun muassa talous- ja raha-asioita sekä teollisuuspolitiikkaa käsittelevässä valiokunnassa ja naisten oikeuksien valiokunnassa.[7]
Anttila valittiin eduskuntaan jälleen vuoden 1999 vaaleissa. Hän on ollut eduskunnan ensimmäinen varapuhemies vuosina 1995–1996, 1999–2003 ja 2006–2007.[2]
Eduskunnassa Anttila on kuulunut muun muassa maa- ja metsätalousvaliokuntaan (puheenjohtaja 1991–1995 ja 2003–2006), perustuslakivaliokuntaan, suureen valiokuntaan ja ulkoasiainvaliokuntaan.[2] Vuodesta 2017 hän on ollut Yleisradion hallintoneuvoston jäsen.[8]
Anttila ei asettunut enää ehdokkaaksi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.[9]
Maa- ja metsätalousministerinä
muokkaa
Anttila toimi Vanhasen II hallituksen maa- ja metsätalousministerinä vuosina 2007–2010. Hän jatkoi tehtävässä Kiviniemen hallituksessa 2010–2011.[1]
Maa- ja metsätalousministerinä Anttila teetti vuonna 2008 selvityksen siitä, miten maanviljelijöiden tukihakemusten monimutkaisuutta voitaisiin yksinkertaistaa.[10]
Vuonna 2006 Anttila perusti työryhmän selvittämään, kuka hyötyy ruoan hinnan muita EU-maita nopeammasta noususta Suomessa, eli onko ruoan hinnannousu siirtynyt tuottajille, teollisuudelle, kaupalle vai kuluttajille. Selvitys valmistui vuonna 2009, mutta sen tuloksia ei Anttilan vaatimuksesta julkaistu.[11]
Vuonna 2009 Anttila otti kantaa saimaannorpan suojeluun ja vastusti lajin uhanalaisuudesta huolimatta verkkokalastuksen kieltämistä Saimaalla. Anttilan mukaan kieltojen noudattamista on vaikeaa valvoa ja suojelun tulisi perustua vapaaehtoisiin sopimuspohjaisiin rajoituksiin.[12][13]
Tasa-arvon edistäjänä
muokkaaAnttila on toiminut vuosina 2007-2015 Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtajana.[14] Hän on toiminut myös Naisjärjestöt Yhteistyössä – Nytkis -järjestön puheenjohtajana vuosina 1999–2009 sekä Keskustanaisten puheenjohtajana vuosina 1994–2003. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtajana Anttila toimi vuodet 2003–2007.[2]
Vuonna 1986 Anttila oli yksi allekirjoittajista kirkolliskokouksen käsittelyyn tulleessa aloitteessa, joka käsitteli naispappeutta, jonka kirkolliskokous kyseisenä vuonna hyväksyi.[15]
Ulkopolitiikassa
muokkaaVuonna 2008 maatalousministerinä Anttila katsoi, että puutulleista on neuvoteltava kahden kesken Venäjän kanssa, jos EU ei pysty asiaa ratkaisemaan.[16] Vuonna 2010 Anttila esitti, että Venäjän Suomelle asettamia elintarvikkeiden tuontikieltoja koskeva asia pitää hoitaa kahdenkeskisesti, koska EU:lla ei ole siihen kunnollisia välineitä.[17] Vuonna 2015 Anttila kritisoi suomalaista mediaa Venäjän vastaisesta propagandasta Ukrainan-kriisin uutisoinnissa. Hänestä vain yhtä osapuolta syyllistettiin ja kaivettiin esiin Putinin tekemisiä.[18] Vuonna 2016 ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä ollut Anttila katsoi Ulkopoliittisen instituutin maalailevan poliittisin tarkoitusperin uhkakuvaa Venäjästä riskinä ja että se ei edistä Suomen ja Venäjän välisten suhteiden suotuisaa kehitystä. Hän esitti, että Suomen on pidettävä yllä kahdenvälisiä yhteyksiä Venäjän kanssa ilman ”eurooppalaista ankkuria”.[19]
Yksityiselämä
muokkaaAnttilan puoliso on vuodesta 1967 ollut maanviljelijä Risto Anttila. Heillä on kaksi tytärtä.[2]
Vuonna 1965 Anttila tuomittiin perättömästä lausumasta veljensä oikeudenkäynnin yhteydessä. Hän sai puolen vuoden ehdollisen vankeusrangaistuksen.[20]
Anttila asuu Forssassa Kanta-Hämeessä.[21]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Sirkka-Liisa Anttila Suomen ministerit. Valtioneuvosto.
- ↑ a b c d e f g h i j k Sirkka-Liisa Anttila Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ Sirkka-Liisa Anttilasta ennätysnainen – "On tärkeää muistaa, ketä edustaa" Suomenmaa. 25.12.2016. Viitattu 19.3.2019.
- ↑ Miina Sillanpää valtioneuvosto.fi. Arkistoitu 19.3.2019. Viitattu 19.3.2019.
- ↑ Sirkka-Liisa Anttila juhli ministerin arvonimeä – "Politiikka on ollut minulle ihmissuhdetaitojen korkeakoulua" Suomenmaa. 8.8.2019. Viitattu 8.8.2019.
- ↑ 1 Tasavallan presidentin 17.5.2019 myöntämät arvonimet (83 kpl) 17.5.2019. Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 8.8.2019.
- ↑ Sirkka-Liisa Anttila Euroopan parlamentti. Viitattu 18.8.2015. (englanniksi)
- ↑ Näin Yle toimii: Ylen hallintoneuvosto 12.01.2015. Yleisradio. Viitattu 14.5.2017.
- ↑ Konkarikansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila ei lähde enää ehdokkaaksi eduskuntaan Ilta-Sanomat. 1.12.2018. Viitattu 1.12.2018.
- ↑ Maatalouden tuki- ja valvontajärjestelmien yksinkertaistamista käsittelevän työryhmän väliraportti 2008. Maa- ja metsätalousministeriö. Viitattu 18.8.2015.[vanhentunut linkki]
- ↑ Anttila salaa ruoan hintarohmut Iltalehti.fi. 17.3.2009. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 18.8.2015.
- ↑ Ministeri Anttila: Kalastuksen täyskielto olisi norpalle vahingollinen Yle Uutiset. 2.4.2009. Viitattu 18.8.2015.
- ↑ Anttila: Saimaan alueen ihmisten sitouduttava norpan suojeluun Yle Uutiset. 3.4.2009. Viitattu 18.8.2015.
- ↑ Maija Kauppinen: Sirkka-Liisa Anttila – paremman huomisen puolesta :: Naisten Ääni www.naistenaani.fi. Suomalainen Naisliitto ry.. Viitattu 8.5.2018.
- ↑ Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen kevätistunnon liitteet. Pieksämäki 1986
- ↑ Taloussanomat: Anttila: Puutulleista neuvoteltava suoraan Venäjän kanssa Ilta-Sanomat. 13.3.2008. Viitattu 23.2.2022.
- ↑ Simula, Matti: Sirkka-Liisa Anttila elintarvikeviennistä Venäjälle : ”En halua puhua kiristyksestä” Suomenkuvalehti.fi. 24.7.2010. Viitattu 23.2.2022.
- ↑ Parkkonen, Tommi: Kokoomusministeri ihmettelee keskustavaikuttajien puheita - "Hämmentävää ja kohtuutonta" www.iltalehti.fi. Viitattu 18.10.2022.
- ↑ Egutkina, Anna: Sirkka-Liisa Anttila kritisoi tuoretta Venäjä-selvitystä: "Miksi se on muka Suomelle riski?" www.iltalehti.fi. Viitattu 23.2.2022.
- ↑ Aitamurto, Tanja: Apulaisoikeuskansleri: Lindénin saama huomautus ei estä ministeriyttä (Arkistoitu sivu) HS.fi. 18.4.2007. Arkistoitu 1.12.2009. Viitattu 18.8.2015.
- ↑ "Komeita ovat Hämeen emännät" – Sirkka-Liisa Anttila sai Veikko Vennamolta kehut tuoreena kansanedustajana Yle.fi. 13.4.2019. Viitattu 13.6.2021.
Aiheesta muualla
muokkaa- Sirkka-Liisa Anttila Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Sirkka-Liisa Anttila Suomen ministerit. Valtioneuvosto.
- Tytti Isohookana-Asunmaa: Anttila, Sirkka-Liisa (1943–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 15.4.2014. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Sirkka-Liisa Anttila Euroopan parlamentin jäsenet. Euroopan parlamentti.