Sinikka Luja-Penttilä
Sinikka Marjatta Luja-Penttilä (o.s. Luja, vuosina 1971–1977 Luja-Vepsä,[1] 9. kesäkuuta 1924 Antrea – 18. marraskuuta 2022 Espoo)[2] oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana 1966–1983 ja sosiaali- ja terveysministerinä 1979–1982.[3]
Sinikka Luja-Penttilä | |
---|---|
Sinikka Luja-Penttilä vuonna 1970. |
|
Sosiaali- ja terveysministeri | |
Koiviston II hallitus
26.5.1979–18.2.1982 |
|
Kansanedustaja | |
5.4.1966–25.3.1983
|
|
Ryhmä/puolue | SDP |
Vaalipiiri | Uusimaa |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 9. kesäkuuta 1924 Antrea |
Kuollut | 18. marraskuuta 2022 (98 vuotta) Espoo |
Ammatti | kustannustoimittaja |
Elämä
muokkaaAntreassa syntyneen Sinikka Luja-Penttilän vanhemmat olivat Asikkalasta kotoisin ollut varastomies Erkki Luja (1876-1963) ja myös kirjailijana tunnettu Venla Luja. Perhe muutti jo muutama kuukausi hänen syntymänsä jälkeen Helsingin Pitäjänmäen kautta Espoon Lintuvaaraan.[4][5] Luja-Penttilän isä toimi Leppävaaran sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen puheenjohtajana ja äiti oli mukana kunnallispolitiikassa. Luja-Penttilä kulki jo lapsena äitinsä mukana sosiaalilautakunnan huoltoasioissa ja liittyi työväenyhdistyksen nuoriso-osastoon 1930-luvulla. Myöhemmin hän vaikutti muun muassa Työväen Sivistysliiton opiskelijakerhossa sekä Leppävaaran työväenyhdistyksen naisjaostossa. Myös Luja-Penttilän sisarukset olivat mukana sosialidemokraattisen työväenliikkeen toiminnassa.[6]
Luja-Penttilä kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1945, jonka jälkeen hän työskenteli Kauppalehden oikolukijana 1945-1947 ja Tammen kustannustoimittajana 1947-1966. Luja-Penttilä valittiin kansanedustajaksi vuonna 1966. Vuonna 1979 hänestä tuli Mauno Koiviston hallituksen sosiaali- ja terveysministeri. Jätettyään eduskunnan Luja-Penttilä toimi eläkeläisjärjestöissä. Hän oli muun muassa Eläkkeensaajien keskusliiton puheenjohtaja 1987–1993. Luja-Penttilä oli myös Espoon kaupunginvaltuuston jäsen 1957–1982 ja presidentin valitsijamies 1962, 1968, 1978, 1982 ja 1988. Vuonna 1988 hän sai sosiaalineuvoksen arvonimen.[3]
SDP:n hajannuuksen aikana Luja-Penttilä kuului niin sanottuihin leskisläisiin. Sosialidemokraattisen Naisliiton erkaannuttua puolueesta hän oli vuonna 1961 perustamassa Sosialidemokraattisten Naisten Keskusliittoa. Luja-Penttilä oli järjestössä keskeisessä asemassa koko hajaannuksen ajan aluksi varapuheenjohtajana ja 1972–1978 pääsihteerinä. 1970-luvun alussa liitot ryhtyivät hakemaan sovintoa, ja vuonna 1979 Luja-Penttilän ja Martta Salmela-Järvisen neuvottelujen tuloksena lopulta perustettiin Sosialidemokraattiset Naiset.[7]
Vuonna 1983 Luja-Penttilä julkaisi romaanin Venla, joka kuvaa hänen isoäitinsä Amalian ja äitinsä Venlan vaiheita.[8] Luja-Penttilä asui lähes koko ikänsä Espoon Leppävaaran alueella.[4] Hän kuoli Karakalliossa toimivassa palvelutalossa 98-vuotiaana marraskuussa 2022.[5] Luja-Penttilä oli kuollessaan vanhin elossa ollut ministeri ja kansanedustaja.lähde?
Perhe
muokkaaSinikka Luja-Penttilän ensimmäinen puoliso oli autoilija Torsti Vepsä (1927–1976), jonka kanssa hän avioitui 1971. Vuonna 1977 hän solmi avioliiton ammattiyhdistysjohtaja Sulo Penttilän kanssa.[1]
Teokset
muokkaa- Venla. Helsinki: Tammi, 1983. ISBN 951-30588-7-5
- ”Suomi ei tule toimeen ilman meitä” : Uudenmaan sosialidemokraattinen naispiiri ry 25 vuotta. Helsinki: Uudenmaan sosialidemokraattinen naispiiri, 1989.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Kuka kukin on 1978 : henkilötitoja nykypolven suomalaisista, s. 550. Helsinki: Otava, 1978. ISBN 951-10475-5-8 Projekt Runeberg.
- ↑ Sinikka Luja-Penttilän kuolinilmoitus. Demokraatti, 2023, nro 1, s. 63. Viitattu 24.1.2023.
- ↑ a b Sinikka Luja-Penttilä Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 17.5.2006.
- ↑ a b Leppänen, Veli-Pekka: Politiikan veteraani uskoo hyvinvointivaltioon 8.6.2004. Turun Sanomat. Viitattu 19.1.2024.
- ↑ a b Lehtonen, Olli: Meidän Sinikka 1924-2022. Lintunen, 2023, nro 1, s. 15. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 19.1.2024.
- ↑ Muistitietokeräelmä 4641: Sukukertomus ja työhistoria ennen tuloa kansanedustajaksi, Leppävaaran työväenyhdistys Työväen Arkisto. Finna. Viitattu 19.1.2024.
- ↑ Hakala, Anu: Naiset karttoivat toisiaan 20 vuotta (arkistoitu sivu) 21.7.2004. Uutispäivä Demari. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 17.5.2006.
- ↑ Sinikka Luja-Penttilä (arkistoitu sivu) Lounakirjailijat. Arkistoitu 29.9.2007. Viitattu 17.5.2006.