Parannettu kalenteri
Parannettu kalenteri on gregoriaanisen kalenterin muunnos, joka eroaa tavallisesta gregoriaanisesta kalenterista siinä, että pääsiäinen määrätään todellisen kevätpäiväntasauksen ja todellisen täydenkuun mukaan. Parannettu kalenteri keksittiin Saksassa 1600-luvulla, koska protestanttiset maat eivät voineet ottaa käyttöön gregoriaanista kalenteria sellaisenaan, mutta sen edut juliaaniseen verraten olivat selvät.
Ruotsi
muokkaaRuotsi, johon tuolloin myös Suomi kuului, siirtyi parannettuun kalenteriin vuonna 1753 jättämällä helmikuun lopusta 11 päivää pois.[1] Monet uskoivat silloin menettäneensä 11 päivää elämästään. Kun Suomi liitettiin Venäjään, se ei siirtynyt takaisin juliaaniseen kalenteriin, jota Venäjällä vielä käytettiin, vaan autonomisena suuriruhtinaskuntana sai pitää paitsi Ruotsin vallan aikaiset lait, myös parannetun kalenterin.
Kun Ruotsi siirtyi gregoriaaniseen kalenteriin vuosina 1823 ja 1844 annetuilla kuninkaallisilla julistuksilla, Suomi jäi maailman ainoaksi maaksi, jossa vielä käytettiin parannettua kalenteria. [2]
Suomi
muokkaaKoska parannettu kalenteri eroaa gregoriaanisesta vain pääsiäissäännön perusteella, autonomisessa Suomessa elettiin yleensä samassa tahdissa gregoriaanista kalenteria käyttävien maiden kanssa, mutta vuosina 1818, 1825, 1829 ja 1845 parannetun kalenterin pääsiäinen oli eri viikonlopulla kuin gregoriaanisen. Vuonna 1818 parannetun kalenterin määräämää pääsiäistä vietti Suomen lisäksi vielä Ruotsikin, ja vuosina 1825 ja 1829 parannetun kalenterin pääsiäinen oli sattumalta sama kuin juliaanisen kalenterin mukainen, mutta vuonna 1845 Suomi juhli ypöyksin pääsiäistä 30. maaliskuuta.[2] (Gregoriaanisen kalenterin käyttäjät 23. maaliskuuta ja juliaanisen 27. huhtikuuta 1845).[3]
Tapaus – oma pääsiäinen yhdellä autonomisella suuriruhtinaskunnalla – herätti jopa kansainvälistä huomiota. Seuraavan kerran samoin olisi sattunut vuonna 1869 (4. huhtikuuta, gregoriaanisen kalenterin mukaan 28. maaliskuuta), mutta vuoden 1869 alussa Suomi siirtyi gregoriaaniseen kalenteriin[2].
Lähteet
muokkaa- Oja, Heikki: Aikakirja 2007, s. 44–46. Helsinki: Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2007. ISBN 952-10-3221-9 Teoksen verkkoversio (viitattu 16.6.2010). (Arkistoitu – Internet Archive)
- Heikki Oja: Aikakirja 2013 (pdf) almanakka.helsinki.fi. Viitattu 6.5.2013.
Viitteet
muokkaa- ↑ Aikakirja 2013, s. 44
- ↑ a b c Aikakirja 2013, s. 45
- ↑ Easter date for 1845 (Arkistoitu – Internet Archive)