Olli Ahvenlahti
Olli Antero Ahvenlahti (s. 6. elokuuta 1949 Helsinki)[1] on suomalainen pianisti, säveltäjä, sovittaja ja kapellimestari. Hän toimi Yleisradion kapellimestarina 1990-luvulla.
| Olli Ahvenlahti | |
|---|---|
 Olli Ahvenlahti heinäkuussa 2012. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 6. elokuuta 1949 Helsinki |
| Ammatti | pianisti, säveltäjä, sovittaja ja kapellimestari |
| Muusikko | |
| Taiteilijanimi | Puppe |
| Tyylilajit | jazz |
| Soittimet | piano |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Ahvenlahti on soittanut urallaan lukuisien suomalaisten artistien taustalla ja ollut muun muassa UMO Jazz Orchestrassa ja Suomen jazzmusiikissa vankasti mukana 1970-luvulla. Hän on toiminut Helsingin Komediateatteri Arenan kapellimestarina. Ahvenlahti siirtyi vapaaksi taiteilijaksi kesäkuussa 2008.lähde?
Ahvenlahti on myös toiminut säveltäjänä. Hän on säveltänyt kappaleita mm. Suomen Euroviisukarsintoihin. Ahvenlahden lauluja ovat tulkinneet mm. Vesa-Matti Loiri, Arja Koriseva, Irina Milan, Heikki Kinnunen, Fredi, Kristiina Halkola, Jukka Sipilä, Paula Koivuniemi, Kai Hyttinen, Pepe Willberg ja Johanna Iivanainen.[2]
1970-luvun puolivälissä Ahvenlahti teki kaksi soololevyä, The Poet ja Bandstand. Ensin mainitulta päätyi ”Grandma's Rocking Chair” englantilaiselle acid jazz -cd-kokoelmalle. Ahvenlahti oli myös Vesa-Matti Loirin esittämän Jean-Pierre Kuselan taustapianistina nimellä Puppe. Hänellä on pieni rooli elokuvassa Vääpeli Körmy – taisteluni.lähde?
Suomen Jazzliitto myönsi Ahvenlahdelle vuoden 1975 Yrjö-palkinnon.[3]
Eurovision laulukilpailut
muokkaaAhvenlahti toimi Yleisradion kapellimestarina Suomen karsinnoissa kuudesti ja Eurovision laulukilpailuissa seitsemän kertaa vuosina 1990–1998[4], kunnes suuren orkesterin käyttö laulukilpailussa lopetettiin.[5] Lisäksi Ahvenlahti on säveltänyt kahdesti kappaleen Suomen karsintoihin: Irina Milanin esittämä "Päättymätön laulu" vuoden 1980 karsintoihin[6] ja Arja Korisevan esittämä "Sulta laulun sain" vuoden 1993 karsintoihin.[7] Ahvenlahti toimi myös Yleisradion viisukommentaattorina vuosina 1995 ja 1997, kun Suomi joutui pitämään huonon pistekeskiarvon vuoksi välivuodet laulukilpailusta.[4]
Yksityiselämä
muokkaaOlli Ahvenlahden isä oli Valtionrautateiden pitkäaikainen mainospäällikkö Igor Ahvenlahti (1920–1996).[8] Ahvenlahti on ollut naimisissa kahdesti: näyttelijä Liisa Paatson kanssa vuosina 1981–1999 ja uutistoimittaja Marjo Reinin kanssa vuosina 2004–2014.[9] Liitostaan Liisa Paatson kanssa Ahvenlahdella on tytär.[10]
Salanimet
muokkaa- Käpylä Keijo
- Puppe
Diskografia
muokkaa- 1975: Bandstand
- 1976: The Poet
- 1981: Based On a Novel
- 1986: The Way You Walk
- 2017: Thinking, Whistling
Lähteet
muokkaa- Come to Finland – Julisteita & matkoja / Affischer & resor 1851–1965. Toim. Londén, Magnus & Enegren Joachim & Simons, Ant. Edita 2007 ISBN 978-951-37-4988-0
Viitteet
muokkaa- ↑ Rantala, Risto & Pajala, Lasse (toim.): Kuka kukin on. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2005, s. 37. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-19577-8
- ↑ Olli Ahvenlahti - Biografia - Jazz Finland jazzfinland.fi. Viitattu 18.9.2017. (englanniksi)
- ↑ Kotimaan toiminta: Valtakunnalliset Jazzpäivät ja Yrjö-palkinto Jazz Finland. Jazzliitto. Viitattu 30.7.2018.
- ↑ a b Olli Ahvenlahti andtheconductoris.eu. Arkistoitu 18.9.2016. Viitattu 29.11.2021.
- ↑ Pajala, Mari: Laulukilpailusta show-kilpailuksi? Lähikuva, 1/2021. Lähikuva-yhdistys.
- ↑ Muistathan: Suomen karsinnat 1980 viisukuppila.fi. Viitattu 5.12.2016.
- ↑ Muistathan: Suomen karsinnat 1993 viisukuppila.fi. Viitattu 29.11.2021.
- ↑ Come to Finland 2007, s. 236.
- ↑ Tahvolainen, Anne: Pianisti ja Ylen uutisankkuri eroavat Iltalehti.fi. 15.4.2014. Viitattu 17.5.2015.
- ↑ Uuno Turhapuro -elokuvista tuttu Liisa Paatso on kuollut Stara. Viitattu 29.11.2021.
Kirjallisuutta
muokkaa- Mattlar, Mikko: Olli Ahvenlahti, piano. Jyväskylä: Docendo, 2023. ISBN 978-952-382-573-4