Naton sotilasoperaatiot
Naton sotilasoperaatiot alkoivat neljäkymmentä vuotta sen jälkeen, kun Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato oli perustettu vuonna 1949. Perustajiin kuuluivat 12 Euroopan maata sekä Yhdysvallat ja Kanada. Ensimmäiset vuosikymmenet Nato lähinnä piti kokouksia ja harjoitti Neuvostoliiton tutkavalvontaa. Kun kylmä sota päättyi Neuvostoliiton hajoamiseen vuonna 1991, kollektiivinen puolustus jäi pienempään rooliin ja Naton toiminnassa alkoivat korostua kriisinhallinta ja avustustehtävät. Niitä kertyi 2020-luvulle tultaessa yli kaksikymmentä. Nato on osallistunut myös neljään suureen sotilaalliseen konfliktiin 2020-luvulle mennessä.[1][2]
Bosnian sota 1992–1995
muokkaa- Pääartikkeli: Bosnian sota
Vuonna 1992 Nato asetettiin valvomaan YK:n asettamia lento- ja asevientialueita. Vuonna 1994 nähtiin ensimmäinen lentokieltoon liittyvä taistelutehtävä, kun F-16-hävittäjät tuhosivat Banja Lukan yllä 28. helmikuuta 1994 neljä Bosnian serbiarmeijan hävittäjä-pommittajaa.[1]
Vuonna 1995 YK:n hollantilaiset rauhanturvaajat seurasivat, kun Bosnian serbit tappoivat Srebrenicassa yli 7 000 bosniakkia, jotka olivat paenneet turvaan kaupunkiin. Nato teki YK:n rauhanturvaajien pyynnöstä ilmaiskuja, jotka kohdistuivat Bosnian serbijohtoon ja sotilastukikohtiin. Tämä pakotti serbit Daytonin rauhansopimukseen joulukuussa 1995. Rauhansopimuksen jälkeen Nato jatkoi kriisinhallintaa ja rauhanturvaamistoimia vuoteen 2004 saakka.[1]
Jugoslavian pommitukset ja Kosovon sota 1999
muokkaa- Pääartikkeli: Naton pommitukset Jugoslaviassa
Nato pommitti Jugoslaviaa 78 päivää operaatiossa Allied Force. Se jatkui Kosovossa maaliskuusta kesäkuuhun. Pommitusten taustalla oli Jugoslavian presidentin Slobodan Miloševićin suunnitelmallinen etninen väkivalta maan albaaniväestöä kohtaan. Pommitukset tappoivat noin 500 siviiliä. Naton läsnäolo jatkui Kfor-rauhaturvaoperaationa. Pommitusten tarkoitus oli pysäyttää Jugoslavian väitetty "Operaatio Hevosenkenkä", jonka tarkoituksena olisi ollut tappaa Kosovon albaaniväestö tai ajaa heidät Albanian puolelle. Kyseessä olisi ollut Jugoslavian kansanarmeijan toteuttama albaaniväestön kansanmurha. Pommitus toteutettiin operaatiosta saatujen tiedustelutietojen perusteella. [1]
Afganistanin sota 2001–2021
muokkaa- Pääartikkeli: Afganistanin sota (2001–2021)
Vuosina 2003-2014 Nato johti Isaf-kriisinhallintaoperaatiota Afganistanissa ja sen jälkeen tuki Afganistanin turvallisuusjoukkoja vuoteen 2021 saakka, jolloin maasta vetäydyttiin. Suurimmillaan Isaf oli vuonna 2012. Tällöin siihen kuului 130 000 sotilasta ja muuta työntekijää. Afganistan merkitsi Natolle pitkää ja vaikeaa hanketta. Se päättyi, kun Yhdysvallat päätti vetäytyä maasta vuonna 2021. Sen jälkeen Afganistan päätyi äärijärjestö Talibanin käsiin.[1]
Libya 2011
muokkaa- Pääartikkeli: Libyan sisällissota
Nato aloitti sotatoimet Libyassa maaliskuussa 2011 tarkoituksena suojata väestöä Muammar Gaddafin hallinnon hirmuteoilta. Nato valvoi lentokieltoaluetta ja asevientikieltoa ja iski sotilaskohteisiin sekä suojasi siviilejä. Sotatoimet päättyivät lokakuussa 2011 Gaddafin kuolemaan kapinallisten käsissä. Naton koneet olivat pommittaneet myös Gaddafin pakosaattuetta.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f Hakala, Pekka: Kun Nato soti Helsingin Sanomat. 12.5.2022. Viitattu 12.5.2022.
- ↑ Operations Archive Nato. Viitattu 12.5.2022.