Wikipedia

Marja-Liisa Vartio

suomalainen runoilija ja kirjailija

Marja-Liisa Orvokki Vartio (o.s. Sairanen, 11. syyskuuta 1924 Sääminki – 17. kesäkuuta 1966 Savonlinna)[1] oli suomalainen runoilija ja prosaisti. Häntä pidetään yhtenä kotimaisen romaanin uudistajista.[2]

Marja-Liisa Vartio
Marja-Liisa Vartio 35-vuoden ikäisenä. Vartio pitelee Otavan runokilpailun voittaneen miehensä Paavo Haavikon (vas.) kukkia palkintojenjakotilaisuudessa vuonna 1959. (Vartion oikealla puolella Eeva Meri sekä hänen romaanipalkinnon voittanut puolisonsa Veijo Meri.)
Marja-Liisa Vartio 35-vuoden ikäisenä. Vartio pitelee Otavan runokilpailun voittaneen miehensä Paavo Haavikon (vas.) kukkia palkintojenjakotilaisuudessa vuonna 1959. (Vartion oikealla puolella Eeva Meri sekä hänen romaanipalkinnon voittanut puolisonsa Veijo Meri.)
Henkilötiedot
Koko nimi Marja-Liisa Orvokki Vartio
Syntynyt11. syyskuuta 1924
Sääminki
Kuollut17. kesäkuuta 1966 (41 vuotta)
Savonlinna
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Elämä

muokkaa

Marja-Liisa Vartion vanhemmat, sairaanhoitaja Aino Sairanen (o.s. Luukkanen)[3] ja kansakoulunopettaja Valter Sairanen, olivat eronneet ennen hänen syntymäänsä. Hänen isoveljensä Uuno ja Kauko asuivat isän luona toisella paikkakunnalla, eikä äiti ilmoittanut tyttären syntymästä entiselle miehelleen. Vartion tultua kouluikään hänen äitinsä lähetti hänet isän luokse Nurmijärvelle. Siellä hän kävi kansakoulun ja yhteiskoulun lukuun ottamatta vuosia 1939–1940, joiksi äiti sijoitti tyttärensä Pieksämäelle Mikkosen perheeseen asumaan. Loma-aikojaan hän vietti äitinsä luona Säämingissä.

Vartio pääsi ylioppilaaksi Nurmijärven yhteiskoulusta vuonna 1944. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa kirjallisuutta, taidehistoriaa ja filosofiaa ja valmistui filosofian maisteriksi pääaineenaan taidehistoria vuonna 1950[1].

Keväällä 1945 Vartio avioitui toimitusjohtaja Valter Vartion kanssa ja he adoptoivat Laritsa-nimisen tytön. Avioliitto päättyi eroon vuonna 1955, ja Laritsa jäi Valterille. Samana vuonna Vartio meni naimisiin kirjailija Paavo Haavikon kanssa. Liitosta syntyi kaksi lasta, Johanna (1956) ja Heikki (1960).

Vartio kuoli kesällä 1966 vain 41-vuotiaana. Hän oli sairastunut sitä ennen krooniseen kuumeeseen. Kyseessä oli kilpirauhasen ylitoiminta, joka diagnosoitiin kuitenkin kilpirauhasen alitoiminnaksi. Vartiainen sai sen vuoksi väärän lääkityksen, joka aiheutti muun muassa unettomuutta. Vartiaisella alkoi olla vaikeuksia huolehtia hänen ja Haavikon yhteisistä lapsista.[4][5]

Haavikko kaksinkertaisti vaimonsa lääkeannoksen, koska oli huolissaan vaimonsa heikosta kunnosta. Vartio ui ennen kuolemaansa kylmässä vedessä, minkä jälkeen hänen kuumeensa nousi entistä korkeammaksi ja hän vaipui koomaan. Vartio vietiin Savonlinnan keskussairaalaan, jossa hänet todettiin aivokuolleeksi.[5]

Vartio on haudattu Savonlinnaan Talvisalon hautausmaalle.

Kirjailijanura

muokkaa

Kirjallisen uransa Vartio aloitti 1950-luvun alussa lyyrikkona mutta keskittyi myöhemmin proosaan. Hänen esikoisrunokokoelmansa Häät ilmestyi vuonna 1952 ja toinen kokoelma Seppele seuraavana vuonna. Vuonna 1955 ilmestyi novellikokoelma Maan ja veden välillä.

Vartion pääteoksena pidetään postuumisti ilmestynyttä romaania Hänen olivat linnut (1967). Teos rakentuu suurelta osin leskiruustinna Adelen ja hänen Alma-palvelijansa keskusteluille.[6]

Vartiolle myönnettiin valtion kirjallisuuspalkinto vuosina 1954 ja 1958.[1] Kirjailijan päiväkirjamerkintöjä ja kirjeitä on julkaistu 1990-luvulla kolmena niteenä. Tekstit on toimittanut Vartion miniä Anna-Liisa Haavikko.

Marja-Liisa Vartio -palkinto

muokkaa

Haavikko-säätiö on vuodesta 1994 alkaen jakanut suunnilleen joka toinen vuosi Marja-Liisa Vartio -palkinnon. Se myönnetään tutkimuksen, luovan kirjoittamisen tai tiedottamisen alalla toimivalle naiselle. Palkinnon arvo oli aluksi 25 000 markkaa, sittemmin 5 000 euroa.

Palkinnon ovat saaneet muun muassa:

Teokset

muokkaa
  • Häät (1952, runokokoelma)
  • Seppele (1953, runokokoelma)
  • Maan ja veden välillä (1955, novellikokoelma)
  • Se on sitten kevät (1957, romaani)
  • Mies kuin mies, tyttö kuin tyttö (1958, romaani)
  • Kaikki naiset näkevät unia (1960, romaani)
  • Tunteet (1962, romaani)
  • Runot ja proosarunot (1966, Vartion itsensä valikoima kokoomateos runoja ja novelleja)
  • Hänen olivat linnut (1967, Vartion pääteoksena pidetty, postuumisti julkaistu romaani)
Päiväkirjat
  • Ja sodan vuosiin sattui nuoruus (toim. Anna-Liisa Haavikko, julkaistu 1994)
  • Nuoruuden kolmas näytös : päiväkirjamerkintöjä ja kirjeitä vuosilta 1941–1952 sekä uninovelli Vatikaani (toim. Anna-Liisa Haavikko, julkaistu 1995)
  • Lyhyet vuodet (päiväkirjamerkintöjä vuosilta 1954–1966, toim. Anna-Liisa Haavikko, julkaistu 1996)
Henkilökuva
  • Sylvi Kekkosen muotokuva. (Paavo Haavikon kanssa) Helsinki: Art House, 2000. ISBN 951-884-294-9
Dramatisointi
  • Vartio, Marja-Liisa: Anni ja Napoleon / Ja hänen olivat linnut. (Kahden romaanin näytelmäsovitus) Helsinki: Art House, 2000. ISBN 951-884-268-X
    • Sisältö: Anni ja Napoleon: Se on sitten kevät -romaanin dramatisointi. Tekijän aloittaman dramatisointityön on loppuunsaattanut ja täydentänyt Paavo Haavikko. Ja hänen olivat linnut: Hänen olivat linnut -romaanin dramatisointi. Dramatisoinut Paavo Haavikko

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b c Marja-Liisa Vartio 375 humanistia. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta. Viitattu 29.3.2016.
  2. ↑ Riikonen, H. K.: Vartio, Marja-Liisa (1924–1966) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 30.7.2007 (päivitetty 15.3.2016). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 29.3.2016.
  3. ↑ Marja-Liisa Vartion elämä 15.7.2002. Savonlinnan kaupunki. Arkistoitu 28.12.2016. Viitattu 28.12.2016.
  4. ↑ Suvi Kerttula: Paavo Haavikon poikkeuksellista elämää värittivät yksityiselämän käänteet – viimeinen tragedia nähtiin vain hetki ennen kirjailijan kuolemaa Ilta-Sanomat. 23.9.2021. Viitattu 12.9.2024.
  5. ↑ a b Esa Mäkinen: Muusan kuolema ruhjoi runoilijan Helsingin Sanomat. 27.9.2009. Viitattu 12.9.2024.
  6. ↑ Ovaska, Tuulevi: Marja-Liisa Vartion proosa LehtoNet: Savonlinnan ja Säämingin kirjailijoita. 2.2.2001. Savonlinnan kaupunginkirjasto. Arkistoitu 12.4.2016. Viitattu 29.3.2016.
  7. ↑ ”Marja-Liisa Vartio -palkinto”. AkateeminenKirjakauppa.fi (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 18.2.2009.
  8. ↑ ”Outi Nyytäjälle Marja-Liisa Vartio -palkinto”. Teos.fi. 25.4.2007. Viitattu 18.2.2009.
  9. ↑ ”Haavikko-säätiö palkitsi Mirja Bolgarin ja Katriina Järvisen”. TurunSanomat.fi. 6.11.2008. Viitattu 18.2.2009.

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Ruuska, Helena: Marja-Liisa Vartio – kuin linnun kirkaisu. Helsinki: WSOY, 2012. ISBN 951-0-38752-5
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Marja-Liisa_Vartio&oldid=22757111”