Wikipedia

Lohja

kaupunki Uudenmaan maakunnassa
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Epätietosanakirjamaista sisältöä. Tiivistystä ja lähteitä lienee tarpeen lisätä.
Tämä artikkeli kertoo Lohjan kaupungista. Lohjan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Lohja (ruots. Lojo) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kaupunki on virallisesti kaksikielinen, vaikkei se siihen olekaan kielisuhteiden perusteella velvollinen; sen asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia 3,5 %.[6] Nykyiseen Lohjan kaupunkiin liitettyjä kuntia ovat Lohjan kunta (1997), Sammatti (2009), Karjalohja (2013) ja Nummi-Pusula (2013). Lohjan naapurikunnat ovat Inkoo, Karkkila, Raasepori, Salo, Siuntio, Somero, Tammela ja Vihti.

Lohja
Lojo

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°15′N, 024°04′E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Kuntanumero 427 (–1996), 444 (1997–)
Hallinnollinen keskus Lohjan keskustaajama
Perustettu  
– kirkkopitäjäksi 1323
– kunnaksi 1867
– kauppalaksi 1926
– kaupungiksi 1969
Kuntaliitokset Lohjan kunta (1997)
Sammatti (2009)
Karjalohja (2013)
Nummi-Pusula (2013)
Kokonaispinta-ala 1 109,73 km²
106:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 939,44 km²
– sisävesi 170,29 km²
Väkiluku 45 706
25:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
– väestötiheys 48,65 as./km² (31.8.2024)
– väestönkasvu 0,07 % (2011[3])
– väestöennuste 52 572 (2021[4])
Ikäjakauma 2020 [5]
– 0–14-v. 15,8 %
– 15–64-v. 59,5 %
– yli 64-v. 24,7 %
Äidinkieli 2023 [6]
– suomenkielisiä 90,1 %
– ruotsinkielisiä 3,5 %
– muut 6,4 %
Kunnallisvero 7,90 %
257:nneksi suurin 2024 [7]
Lohjan kaupunginjohtaja Pasi Perämäki
Hallituksen puheenjohtaja Pekka Luoma
Lohjan kaupunginvaltuusto 51 paikkaa
– puheenjohtaja Joona Räsänen
  2021–2025[8]
 • Kok.
 • SDP
 • PS
 • Vihr.
 • ML
 • Kesk.
 • Vas.
 • KD
 • RKP
 • VL
11
11
7
6
4
4
4
2
1
1
www.lohja.fi

Lohjan slogan kuuluu: Lohja – Järvikaupunki, Lojo – insjöstaden.[9]

Maantiede ja luonto

muokkaa
 
Maisema Lohjanjärvelle Huhtasaaresta.

Kaupunkirakenne on Lohjanharjun suuntainen nauhataajama, joka alkaa moottoritie E18:lta ja jatkuu Hanko–Hyvinkää-tien suuntaisesti Virkkalaan saakka. Nauhataajaman osia idästä lukien ovat Muijala, Perttilä, Lempolan kauppapuisto, Ventelä, Asemaseutu, Keskilohja, Ojamo, Tynninharju ja Virkkala. Uudenmaan suurin järvi, Lohjanjärvi, on suurelta osin kunnan alueella. Hormajärvi sijaitsee kokonaisuudessaan Lohjalla. Suomen suurin luonnon muodostama luola, Torholan luola, sijaitsee Lohjalla. Kunnan alueella on yhteensä 141 järveä ja lampea.[10]

Lohjan seudun luontoa pidetään ainutlaatuisen rikkaana. Jalot lehtipuut, pähkinäpensaat ja lehtokasvit viihtyvät alueen kalkkikallioilla.[11] Salpausselällä kasvillisuus on pääosin karua hiekkamaiden kuivaa mäntykangasta. Lohjanjärven seudun savikoilla kasvillisuus on rehevämpää, ja laajat kuusimetsät hallitsevat maisemaa. Kasvillisuutensa osalta Lohja sijaitsee pohjoisten boreaalisten havumetsien ja havumetsien ja lehtimetsien vaihettumisalueen, hemiboreaalisen vyöhykkeen rajaseudulla. Muuhun Etelä-Suomeen verrattuna alueella esiintyy erityisen paljon pähkinäpensasta ja sinivuokkoa. Oman leimansa kasvillisuuteen antaa myös kalkkipitoinen maaperä, jota on laaja esiintymä Lohjanjärven ympärillä. Kalkkivaikutus yhdistettynä järvien luomaan lauhaan mikroilmastoon, sekä lounainen sijainti, mahdollistavat Lohjan seudun runsaan lehtokasvillisuuden.

Lohjanjärven rannalla sijaitseva Karkalin luonnonsuojelualue on tunnettu laajoista pähkinäpensaslehdoistaan, toukokuisista valkovuokon ja keltavuokon muodostamista kukkameristään ja tammi-lehmusmetsistään. Eteläisen Suomen hienoimmat lehtoalueet saa aikaan kalkkipitoinen maa ja läheinen järvi, joiden ansiosta harvinaiset lehtokasvit viihtyvät. Paikkaan ihastui jo yli sata vuotta sitten arkkipiispa Gustaf Johansson.[11]

Lohjanjärven rannoilla on myös muutama suojeltu Suomen oloissa ainutlaatuinen jalavalehto, joissa kasvaa runsaasti sekä kynäjalavaa että vuorijalavaa.

Lohjalla lienee myös Suomen tunnetuin luola, Torholan kalkkikiviluola. Se on Suomen suurin karstiluola, jollainen syntyy, kun hapan vesi liottaa kalkkikiven pois. Luola on 31 metriä pitkä ja alhaisimmillaan 9 metrin syvyydessä. Luolan alkuosa on helposti saavutettavissa, mutta viimeiseen kammioon, niin kutsuttuun Torholan kellariin joutuu ryömimään ahtaista koloista.[11]

Karkalinniemen vieressä sijaitsee Karstun linnavuori, jolla arvellaan olleen yksi Suomen sadoista muinaislinnoista. Sen huipulta avautuvat komeat näköalat länteen Lohjanjärvelle. Paikalla on myös himmeä kalliomaalaus.[11]

Ilmasto

muokkaa
Lohjan Porlan ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −1,3 −1,7 2,3 8,8 15,6 19,4 22,1 20,3 15,0 8,5 3,6 0,7 ka. 9,4
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −6,5 −7,6 −4,8 0,4 6,1 11,0 14,1 13,1 8,9 3,8 −0,1 −3,6 ka. 2,9
Vrk:n keskilämpötila (°C) −3,8 −4,6 −1,4 4,1 10,5 14,9 17,7 16,2 11,5 6,0 1,8 −1,4 ka. 6
Sademäärä (mm) 58 45 38 35 38 62 68 83 59 76 75 66 Σ 703
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−1,3
−6,5
−1,7
−7,6
2,3
−4,8
8,8
0,4
15,6
6,1
19,4
11,0
22,1
14,1
20,3
13,1
15,0
8,9
8,5
3,8
3,6
−0,1
0,7
−3,6
S
a
d
a
n
t
a 		58
45
38
35
38
62
68
83
59
76
75
66


Kaupunkikuva ja nähtävyydet

muokkaa
 
Laurentius-sali ja Anttilan koulu.

Lohjan suosituimpia nähtävyyksiä on 80 metrin syvyydessä sijaitseva Tytyrin kaivosmuseo, jossa järjestetään yleisökierroksia päivittäin. Myös valtioneuvos Johannes Virolaisen kotimuseo Vironperä on suosittu kohde. Matkailijoita kiinnostavat myös luontokohteet, kuten Karkalin luonnonpuisto. Vuonna 2010 Lohjalla vieraili noin 400 000 matkailijaa.[12]

Kulttuurihistoriallisesti merkittävin nähtävyys on Lohjan Pyhän Laurin kirkko. 1400–1500-lukujen vaihteessa valmistuneen kirkon erityispiirre on hyvin säilyneet keskiaikaiset Al secco -tekniikalla tehdyt katto- ja seinämaalaukset. Sen lisäksi merkittäviä nähtävyyksiä ovat Lohjan museo ja Kässän talo Virkkalassa.

Perinteikkäässä Vivamon toimintakeskuksessa sijaitsee muun muassa Särkyneen sydämen kirkko[13] sekä Kansan Raamattuseuran keskustoimisto[14].

Marraskuussa 2016 Lohja sai kansainvälistä näkyvyyttä uutisella, jonka mukaan kaupunkiin on tulossa Emojikatu ja Meemikatu.[15]

Kaupunginosat

muokkaa
 
Vappulan uutta omakotialuetta.
 
Suihkulähde Aurlahden uimarannassa.

Lohjan kaupungin viralliset kaupunginosat numerojärjestyksessä ovat: 1. Anttila, 2. Ahtsalmi, 3. Pitkäniemi, 4. Hiidensalmi, 5. Pappila (Lohja), 6. Moisio (Lohja), 7. Myllylampi, 8. Neitsytlinna, 9. Ojamo, 10. Ojamonkangas, 11. Keskilohja, 12. Metsola (Lohja), 13. Gunnarla, 14. Vienola (Lohja), 15. Gruotila, 16. Pappilankorpi, 17. Jönsböle, 18. Kyrkstad, 19. Virkkala, 20. Maksjoki, 21. Vappula, 22. Routio, 23. Lempola, 24. Ventelä, 25. Perttilä (Lohja), 26. Muijala, 27. Röylä (Lohja), 28. Paloniemi (Lohja), 29. Immula, 30. Kirkniemi, 31. Nummenkylä (Lohja), 32. Karnainen, 101. Sammatti, 102. Karjalohja, 103. Nummi (Lohja), 104. Pusula, 105. Saukkola[16][17][18][19][20][21][22]

Kylät

muokkaa
 
Saukkolan kylän keskusta vuonna 2011.

Lohjan kylät

muokkaa

Ahtiala (ruots. Aktilaby), Askola, Hermala, Hietainen (roots. Hietais), Hiittinen (ruots. Hitis), Hongisto, Humppila, Immula, Iso-Teutari (ruots. Stortötar), Jalassaari, Jantoniemi, Kaijola, Karnainen (ruots. Karnais), Karstu, Kirkniemi (ruots. Gerknäs), Kirkonkylä (ruots. Kyrkstad), Kittilä (ruots. Kittfall), Koikkala, Kokkila, Koski (ruots. Koskis), Kouvola, Kukkumäki (ent. Luttula, ruots. Jönsböle) Kunnarla (ruots. Gunnars), Kutsila, Kuusia (ruots. Kusis), Kärri (ruots. Kärr), Laakspohja (ruots. Laxpojo), Lehmijärvi, Lindkulla, Lieviö (ruots. Skräddarskog), Lohjankylä (Lohjannummi), Lylyinen (ruots. Lylyis), Maarpakka/Näätälä (ruots. Mårbacka), Maikkala, Maksjoki, Marttila, Moisio, Muijala, Mustlahti (rusts. Mustlax), Mynterlä (ruots. Mynderlä), Mäntynummi (ruots. Tallbacka), Nummenkylä, Ojamo, Osuniemi (ruots. Orsnäs), Outamo, Paavola, Paksalo, Paloniemi (ruots. Fagernäs), Pappila (ruots. Prästgården), Pauni (ruots. Paunis), Pietilä (ruots. Pietnäs), Piispala (ruots. Biskospnäs), Pulli, Routio (ruots. Routiobacka), Röylä, Seppälä, Skraatila (ruots. Skräddarla), Suittila, Talpela, Torhola, Vaanila (ruots. Wanberg), Valla (ruots. Valby), Vanhakylä (ruots. Gammelby), Vappula (ruots. Vabby), Varola, Vasarla, Veijola (ruots. Vejby), Ventelä (Vendelä), Virkkala (ruots. Virkby), Vohloinen (ruots. Vols). Vähä-Teutari (ruots. Lilltötar).

Karjalohjan kylät

muokkaa

Ahtiala, Härjänvatsa, Ilmoniemi, Immola, Karjalohja (ruots. Karislojo), Karkali, Kärkelä, Kattelus, Kourjoki, Kuusia, Pitkälahti (ruots. Långvik), Lönnhammar, Lohjantaipale, Maila, Makkarjoki, Murto, Mustlahti, Nummijärvi, Pappila, Pellonkylä (ruots. Voltarby), Pipola, Puujärvi, Pyöli (ruots. Böle), Saarenpää, Sakkola, Suurniemi (ruots. Stornäs), Särkjärvi (ruots. Malmby), Tallaa (ruots. Tallnäs), Tammisto [23][24]

Nummen kylät

muokkaa

Haarla, Hakula, Heijala, Heimola, Huhti, Hyrsylä, Hyvelä, Immola, Jakova, Järvenpää, Jättölä, Korkianoja (ruots. Högfors), Kovela, Leppäkorpi, Luttula, Maikkala, Mäntsälä, Maskila, Mettula, Miemola, Millola, Mommola, Niemi, Näkkilä, Nummi (ruots. Nummis), Oinola, Oittila, Pakkala, Pälölä, Raatti, Remala, Rettlahti (ruots. Rättlax), Röhkölä, Salo, Saukkola, Sierla, Sitarla, Säräjärvi, Tavola, Varttila, Vivola, Yli-Immola [25][26]

Pusulan kylät

muokkaa

Ahonpää, Hattula, Hauhula, Herrala, Hirvijoki, Hyönölä, Hyrkkölä, Ikkala, Karisjärvi, Kärkölä, Kaukela, Koisjärvi, Mäkkylä, Marttila, Pusula, Radus, Seppälä, Suomela, Uusikylä (ruots. Nyby), Viiala, Vörlö [24]

Sammatin kylät

muokkaa

Haarjärvi, Kaukola, Kiikala, Leikkilä, Lohilampi, Luskala, Myllykylä, Niemenkylä, Sammatti [26]

Kartanoita

muokkaa

Lohjan huomattavimpia kartanoita ja suurtiloja ovat: Hiiden kartano, Kirkniemi, Kyrkstadin kartano, Laakspohjan kartano, Ojamon kartano, Paloniemen kartano, Vaanilan kartano ja Vohloisten kartano.[27] [28]

Historia

muokkaa

Lohjan vanhimmat asutuslöydöt ovat kahdeksantuhannen vuoden takaa. Lohjalle on myöhemmin muuttanut väkeä Hämeestä ja Varsinais-Suomesta. Paikannimistön perusteella alueella on sijainnut etenkin Varsinais-Suomesta, erityisesti Halikosta, peräisin ollutta asutusta.[29] Hiitin eli Hiidenkylän mailla asutusta on ollut 400–700-luvuilla ja Lohjan suurpitäjään kuuluneen Nummen Hyrsylästä on löydetty kansainvaellusajan keihäänkärkiä.[30] Lohjalla on kaksi rautakautista muinaislinnaa, Pöykärin Linnanmäki sekä Uusipöylin linnavuori.

1200-luvulta alkaen ruotsalaisten kolonisaatio ulottui muun Uudenmaan ohella myös Lohjalle.[31] Lohja oli keskiajalla emäpitäjä, josta vanhin kirjallinen maininta on vuodelta 1323. Suur-Lohjaan kuuluivat nykyisen Lohjan kaupungin alueen lisäksi Vihti, Karkkila, Nummi-Pusula, Sammatti, Karjalohja ja Siuntion pohjoisosa. Alueelle perustettiin herraskartanoita – Kirkniemi, jonka historiasta on tietoja vuodesta 1417 alkaen ja Laakspohja.[31]

Lohjan keskustassa sijaitseva Lohjan Pyhän Laurin kirkko on Suomen kolmanneksi suurin keskiaikainen harmaakivikirkko. Se on rakennettu 1400-luvun lopussa ja se tunnetaan runsaista seinämaalauksistaan.[31]

Ojamolla avattiin 1500-luvun puolivälissä Suomen ensimmäinen kaivos. Sen malmia jalostamaan perustettiin Mustion ruukki.

Lohja tunnetaan omenoistaan. Omena saapui Lohjalle Siuntion kautta 1530-luvulla, kun Siuntion Suitian kartanon isäntä, Etelä-Suomen laamanni Erik Fleming tuotti Tallinnasta puutarhaansa omenapuuntaimia. Pian myös toiseen Siuntion mahtikartanoon – Sjundbyhyn – tuli omenapuita. Sjundbytä hallitsivat Tottit Henrik – ja hänen vaimonsa Sigrid Vaasa - Ruotsin kuninkaan tytär. Tottit hallitsivat myös silloisen Lohjan merkittävintä suurtilaa, Kirkniemen kartanoa, jonka lähiympäristö sopi omenankasvatukseen paremmin kuin Sjundby, joten omenaa istutettiin myös Kirkniemen kalkkipitoiseen ja multavaan maaperään. Kirkniemen kartanon esimerkkiä seurasivat ensin Lohjan muut suurkartanot, kuten Laakspohjan kartano, Iso-Pappilan kirkkoherra, varakkaat rusthollarit ja Lohjan rahvas.[32]

 
Lohjan kartta vuodelta 1783.

Lohjalle perustettiin suomenkielisen maaseudun ensimmäinen koulu vuonna 1659. 1800-luvun puolivälin jälkeen Lohja kehittyi nopeasti. Pitäjässä oli kaksi taajamaa, teollisuusyhdyskunta Virkkala ja kirkon ympärille syntynyt palvelukeskus Lohjannummi. Lohjannummen ensimmäinen kauppa perustettiin vuonna 1861, apteekki vuonna 1862 ja postikonttori vuonna 1865. Vuonna 1865 Virkkalassa käynnistettiin ensimmäinen höyrysaha, samana vuonna kun pitäjään tuli lainakirjasto.[31] Kunnallishallinnon Lohja sai vuonna 1867.[33] Säästöpankki avattiin vuonna 1870. Vuodesta 1897 alkaen Lohjalla jalostettiin kalkkikiveä, vuonna 1906 Mustion ruukinpatruuna Hjalmar Linder rakennutti selluloosatehtaan ja vuonna 1907 Lohjalla avattiin lasitehdas.[31] Länsi-Uudenmaan maaseudun ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu alkoi toimia vuonna 1914.[31] Kirkniemeen perustettiin 1960-luvun puolivälissä paperitehdas.[31] Vuonna 1978 Lohjan maalaiskunta muutti nimensä Lohjan kunnaksi.

 
Kartta Lohjan kaupungin kuntaliitoksista.

Kuntaliitokset

muokkaa
 
K-Market Lohjan Saukkolassa, entisen Nummi-Pusulan kuntaan kuuluneessa kylässä.

Sammatti päätti vuonna 2007 liittyä Lohjan kaupunkiin, ja liitos toteutui 1. tammikuuta 2009. Karjalohja puolestaan liittyi Lohjan kaupunkiin 1. tammikuuta 2013. Liitosneuvottelut oli aloitettu maaliskuussa 2008.[34]

Siuntio ja Nummi-Pusula aloittivat liitosneuvottelut Lohjan kanssa tammikuussa 2011. Alustavasti mukana ollut Inkoo luopui hankkeesta.[35] Myös Siuntiossa valtuuston enemmistö kääntyi keväällä 2012 vastustamaan kuntaliitosta, minkä johdosta Lohja ja Nummi-Pusula päättivät, että Lohjaan liittyy vain Nummi-Pusula ja aiemmin päätetysti Karjalohja.[36] Liitokset toteutuivat vuoden 2013 alusta. Valtioneuvosto teki kuntaliitospäätöksen kesäkuussa 2012.[37]

Lohjan kauppala ja kaupunki

muokkaa

Lohjannummesta tuli vuonna 1911 taajaväkinen yhdyskunta, viralliselta nimeltään Lohjannummi – Lojobacken.[38] Vuonna 1926 Lohjankylä sekä Pappilan, Moision ja Ojamon yksinäistilat erotettiin Lohjan kunnasta Lohjan kauppalaksi. Samalla ympäröivän Lohjan kunnan nimeen liitettiin erotukseksi sana maalaiskunta. Siihen kuuluivat ne osat, jotka eivät tulleet osaksi uutta kauppalaa.

Vuonna 1953 Lohjan kauppalasta tuli yksikielinen suomenkielinen kunta. Kauppala sai kaupunkioikeudet vuonna 1969. Lohjalla ja kaksikielisessä Lohjan kunnassa pidettiin kansanäänestys kuntaliitoksesta vuonna 1995, ja kunnat yhdistyivät 1. tammikuuta 1997. Yhdistynyt Lohja on jatkanut vapaaehtoisesti kaksikielisenä.

Lohjan vaakuna

muokkaa
 
Lohjan kauppalan ja kaupungin vaakuna vuosina 1951–1996.
Pääartikkeli: Lohjan vaakuna

Lohjan kaupungin vaakunan heraldinen selitys vaakunan piirtäneen Olof Erikssonin mukaan kuuluu Sinisessä kentässä hopeinen halstari paaluttain; sen varren kummallakin puolella saatteena kultainen pähkinäterttu. Pähkinätertut kertovat Lohjan vehreästä luonnosta.[39] Halstari on Lohjan suojelupyhimyksen, Pyhän Laurin tunnus - Pyhän Laurin kerrotaan kuolleen kidutettuna kuumalle halstarille. Kirkon lisäksi suojelupyhimyksen mukaan on nimetty yksi Lohjan kolmesta pääkadusta, Laurinkatu.[40] Vaakuna oli ennen Lohjan kunnan vaakuna, josta tuli yhdistyneen kunnan ja kaupungin vaakuna. Sitä ennen Lohjan kaupungin käytössä oli Ahti Hammarin suunnittelema vaakuna, jonka selitys kuuluu: sinisessä kentässä kolme hopeista, hopeapunaliekkistä masuunia vieretysten, tyvessä hopeinen punavaruksinen lohi.

Lohja 700 vuotta

muokkaa

Lohjan kaupunki täytti 700 vuotta vuonna 2023. Kirjallisissa lähteissä Lohjan seurakunta mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1323. Tätä vanhempia kirjallisia merkintöjä löytyy vain neljältä maalaispaikkakunnalta Varsinais-Suomesta ja yhdestä kaupungista; Turusta.

Lohjan juhlavuoden pääjuhla pidettiin 10.–13.8.2023. Paikalle kutsuttiin muun muassa Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka, sekä ministeritason puhujia.[41]

Hallinto

muokkaa

Lohjan kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto, jossa on 51 valtuutettua. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimii SDP:n Joona Räsänen.[42] Lohjan kaupunginhallituksen muodostaa 13 valtuuston valitsemaa jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii kokoomuksen Pekka Luoma.[43]

Vuonna 2021 valitun kaupunginvaltuuston suurin puolue on kokoomus (11 paikkaa, 20,6 %), toiseksi suurin SDP (11 paikkaa, 19,9 %) ja kolmanneksi suurin on perussuomalaiset (8 paikkaa, 16,2 %). Muut paikat: vihreät (6 paikkaa, 11,0 %), Meidän Lohja (4 paikkaa, 8,9 %), keskusta (4 paikkaa, 8,1 %), vasemmistoliitto (4 paikkaa, 7,6 %), kristilisdemokraatit (2 paikkaa, 4,4 %) ja RKP (1 paikka, 2,5 %).[8]

Kaupunginjohtaja

muokkaa

Lohjan kaupunginjohtajaksi valittiin toukokuussa 2015 Pielaveden entinen kunnanjohtaja Mika Sivula.[44] Ennen häntä kaupunginjohtajana toimi Lohjan aiempi sivistysjohtaja, valtiotieteiden maisteri Simo Juva (2008-2015).[45] ja ennen häntä Elina Lehto-Häggroth (marraskuusta 2002 elokuuhun 2008).[46] Ennen Lehtoa yhdistynyttä Lohjaa johti vanhan kaupungin johtaja Juhani Rinne[47] ja vanhan kunnan johtaja Pekka Myllyniemi.[48]

Kaksikielisyys

muokkaa

Lohjan kaupungin ei kielilainsäädännön perusteella tarvitsisi olla kaksikielinen, sillä väestöstä ruotsinkielisiä on alle kuusi prosenttia.[49] Kaksikielisyys perustuukin kaupungin omaan tahtoon: kaupunginvaltuusto esitti yksimielisesti valtioneuvostolle 26. syyskuuta 2001, että valtioneuvosto määräisi Lohjan edelleen kaksikieliseksi kaudelle 2003–2012. Kautta jatkettiin myös vuosille 2013–2023.[50] Kaupunginvaltuuston mukaan kaksikielisyys on etu seudullisessa yhteistyössä, uusien asukkaiden houkuttelussa sekä pyrkimyksessä säilyttää nykyinen ruotsinkielinen väestö.lähde? Kaksikielisyydellä on myös historiallinen tausta, sillä alueella on asunut ruotsinkielistä väestöä jo keskiajalta lähtien.[51] Ennen vuoden 1997 alun kuntaliitosta Lohjan kunta oli kaksikielinen (suomi enemmistökielenä) ja Lohjan kaupunki yksikielisesti suomenkielinen.

Talous

muokkaa
 
Tytyrin kalkkikaivos- ja tehdas.

Lohja on teollisuusvaltainen kaupunki, ja kaupunki onkin kasvanut yhdessä etenkin kaivos- ja metsäteollisuuden kanssa. Teollisuuden vahvoja toimialoja ovat metsä-, metalli- ja muoviteknologia sekä elektroniikka.[52]

Vuonna 2013 Lohjan elinkeinorakenne oli seuraava:[53]

  • Palvelut 34 %
  • Terveys- ja sosiaalipalvelut 20 %
  • Teollisuus 18 %
  • Koulutus, julkinen hallinto 12 %
  • Rakentaminen 8 %
  • Kuljetus ja varastointi 5 %
  • Alkutuotanto 3 %
  • Muut 1 %

Kaivos- ja mineraaliteollisuus

muokkaa

Kustaa Vaasa antoi jo 1542 Eerik Flemingille luvan rautamalmin louhintaan, ja Ojamon rautakaivoksen sanotaankin olevan Suomen ensimmäinen. Rautaa tärkeämmäksi kaivannaiseksi osoittautui kuitenkin kalkkikivi, jota on kaivettu Lohjalla Ojamon avolouhoksen lisäksi Törmän ja Solhemin avolouhoksista, sekä myöhemmin Tytyrin kaivoksesta. Lohjalla on Tytyrin lisäksi sijainnut 1990-luvun laman aikana suljettu, vuonna 1897 perustettu Virkkalan kalkkitehdas. Kalkkikaivostoiminnan aloitti Petter Forsströmin luotsaama Lohjan Kalkkitehdas Oy, mutta vuonna 1992 toiminta myytiin nykyiselle Nordkalk Oyj:lle.

Muita merkittäviä rakennusmateriaaliteollisuuden tehtaita ovat Nordic Waterproofing Oy:n kattohuopatehdas Keskilohjalla, Ruduksen betonielementtitehdas Perttilässä sekä vuonna 1959 perustettu, noin 200 henkilöä työllistävä Cembrit Oy:n tehdas, joka valmistaa rakennus- ja julkisivulevyjä Muijalassa[54].

Matkailu

muokkaa

Lohjalla on rikas järvikulttuuri sekä paljon luonto-, elämys- ja ohjelmapalveluyrittäjiä. Lohjan Matkailupalvelukeskus palvelee Lohjan keskustassa.[55][56] Lohjanjärvi on hyvin tunnettu kalastusmatkailukohde niin itsenäisesti matkaileville sekä opastettuina kalastusmatkoina.[57]

Lohjan Paloniemeen suunniteltiin keväällä 2017 kiinalaisille tarkoitettua lomakylää .[58] Lohjan Hiidensalmessa järjestetään vuoden 2021 asuntomessut.[59]

Metsäteollisuus

muokkaa
 
Sappi Limitedin Kirkniemen tehdas.

Nykyään kaivosteollisuutta merkittävämpi työllistäjä Lohjalla on metsäteollisuus. Myös sen juuret ulottuvat 1800-luvun lopulle. Kamariherra Hjalmar Linder perusti Lohjan Selluloosatehtaan Pitkäniemeen vuonna 1906. Samana vuonna Linder rakennutti myös Lohjan sähkörautatien Lohjan rautatieasemalta selluloosatehtaalle. Rata avattiin vuonna 1912 yleiselle liikenteelle, ja siitä tuli Suomen ensimmäinen yleistä liikennettä välittänyt sähkörautatie. Nykyään tehtaassa ei enää valmisteta selluloosaa, vaan se on erikoistunut irroke- ja muihin erikoispapereihin. Vuoden 2008 huhtikuussa tehdas työllisti noin 350 henkilöä.[60] Kesään 2015 saakka Mondi-nimisenä toiminut paperitehdas suljettiin lopullisesti.[61]

Metsäliitto rakensi Kirkniemen paperitehtaan Jönsböleen vuonna 1966. Tehdasta on laajennettu uusilla paperikoneilla vuosina 1972 ja 1996. Nykyään Sappi Limitedin omistama tehdas valmistaa pääasiassa aikakauslehtipaperia, ja työllistää 760 henkilöä.

Pitkäniemessä sijaitsee myös Metsä Woodin kertopuutehdas, sekä lentokonevaneria ja ohutviilua valmistava Mahogany Oy.

Muoviteollisuus

muokkaa

Lohjalla toimii kaksi merkittävää suomalaista talousmuovien valmistajaa: vuonna 1936 perustettu ja vuonna 1942 toimintansa Lohjan Ventelään siirtänyt Oy Plastex Ab, sekä aina Lohjan Immulassa sijainnut, vuonna 1956 toimintansa aloittanut Oy Orthex Ab. Korkean automaatioasteen vuoksi muoviteollisuus ei kuitenkaan ole erityisen merkittävä työllistäjä, esimerkiksi Orthex työllistää noin 90 henkilöä.[62] Plastex valmistaa muovituotteita sekä teollisuus- että kotikäyttöön. Kuluttajatuotteista tunnetuimpiin kuuluvat kastelukannut, kanisterit sekä sumutin- ja retkipullot. Orthexin valikoimaan kuuluu pelkästään kuluttajatuotteita, ja se onkin Suomen suurin kotitalousmuovien valmistaja. Tuotevalikoimaan kuuluvat lähes kaikki kodin muovit keittiövälineistä pyykkikoreihin ja löylykiuluista lumikoliin.

Metalli- ja elektroniikkateollisuus

muokkaa

Elektroniikasta tuli 1990-luvulla merkittävä työllistäjä Lohjalla. Lohja Oy:n Lohja Microelectronics-yksiköstä kehittyneen Elcoteqin vuonna 1995 Gunnarlaan perustama tehdas työllisti vuoden 2006 lopulla 362 henkilöä. Elcoteq lopetti tehtaan elokuussa 2007 ja siirsi tuotannon Viroon ja Kiinaan. Pääkonttorin Elcoteq siirsi Luxemburgiin.[63]

Palo- ja turvallisuusovia rakennus- ja telakkateollisuudelle valmistavan Saajos Oy:n pääkonttori ja tehdas sijaitsee Keskilohjalla. Muita tehtaita ovat Hyrlesin ohutlevytehdas, Enicsin elektroniikkatehdas, venevalmistaja Seliö Boats[53], puuntyöstökoneita valmistava Valon Kone sekä nanoteknologiaa hyödyntävät nLight Oy ja Photonium Oy.

Liikenne

muokkaa

Lohjan sijaintia Valtatie 1:n/E18-moottoritien ja valtatie 2:n sekä Hanko–Hyvinkää-maantien (25) risteyskohdassa pidetään yhtenä kaupungin strategisena vahvuutena. Kaupungin logistisiin vahvuuksiin luetaan myös lyhyet etäisyydet Länsi-Uudellamaalla sijaitseviin Hangon ja Inkoon satamiin, Helsinki-Vantaan lentokentälle, Turkuun ja Helsinkiin.[52]

Lohjan halki kulkee Hyvinkää–Karjaa-rata, mutta henkilöjunaliikenne radalla lakkautettiin vuonna 1983. Lohjalle on suunnitteilla ELSA-rata, eli niin kutsuttu Tunnin juna.

Etäisyyksiä

muokkaa

Väestö

muokkaa

Väestörakenne

muokkaa

Lohja on asukasluvultaan Suomen 25. suurin kunta. Lohjan asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 45 654 asukasta, mikä on 2,6 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Lohjan väkiluku on ollut laskeva 2010-luvulta lähtien. Lohjan väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 68,7 prosenttia, mikä on noin 16,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Lohjan väestöstä on 14,5 prosenttia. Työikäisiä Lohjalla on 55,0 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 30,5 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Lohjalla oli vuonna 2021 yhteensä 2 387 eli 5,2 prosenttia kaupungin asukkaista.[64]

Väestön kehitys

muokkaa

(Tiedot 26. marraskuuta 2018)

  • Yhteensä: 46 785, joista
    • Naisia: 23 696[65]
    • Miehiä: 23 089[65]
    • Ruotsinkielisiä: 1 643[66]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Lohjan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 37,610
1985
  
 39,754
1990
  
 41,632
1995
  
 42,499
2000
  
 43,786
2005
  
 45,361
2010
  
 47,341
2015
  
 47,353
2020
  
 45,975
Lähde: Tilastokeskus.[67]

Uskonnolliset yhteisöt

muokkaa

Vuoden 2023 lopussa lohjalaisista 65,1 prosenttia kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon, 1,9 prosenttia kuului muihin uskontokuntiin ja 33,0 prosenttia ei kuulunut mihinkään uskontokuntaan.[68]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Lohjalla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[69]

  • Lohjan seurakunta
    • Karjalohjan alueseurakunta
    • Lohjan kantaseurakunta
    • Nummen alueseurakunta
    • Pusulan alueseurakunta
    • Sammatin alueseurakunta

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Lohjalla toimivat Lohjan Asemakirkko ja Lohjan helluntaiseurakunta.[70]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Lohjan alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[71]

Lohjalla toimii myös adventtiseurakunta[72] ja vapaaseurakunta[73],

Entiset seurakunnat

muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Lohjan kaupungin nykyisellä alueella.[69]

Taajamat

muokkaa

Vuoden 2020 lopussa Lohjalla oli 45 886 asukasta, joista 37 427 asui taajamissa, 7 806 haja-asutusalueilla ja 653:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Lohjan taajama-aste on 82,7 %.[74] Lohjan taajamaväestö jakautuu kymmenen eri taajaman kesken:[75]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2020)
1 Lohjan keskustaajama* 32 635
2 Saukkola 1 034
3 Sammatin kirkonkylä 976
4 Pusula 741
5 Karjalohjan kirkonkylä 622
6 Nummen kirkonkylä 475
7 Ikkala 269
8 Vasarla 240
9 Nummela* 234
10 Röylä 201

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Lohjan keskustaajama ulottuu pieniltä osin myös Siuntion kunnan alueelle. Nummelan taajama ulottuu pääosin Vihdin kunnan alueelle. Yhteensä Lohjan keskustaajamassa on 32 783 asukasta ja sen pinta-ala on 45,76 neliökilometriä.[76]

Palvelut

muokkaa

Kaukolämpö

muokkaa

Lohjan Energiahuolto Oy Loher perustettiin vuonna 1982. Sen tehtävänä on hankkia, tuottaa ja jakaa lämpöenergiaa. Lohjan kaupunki omistaa yhtiön.[77]

Koulutus

muokkaa
 
Lohjan vuonna 2005 valmistunut pääkirjasto.

Lohjalla on runsaasti ensimmäisen ja toiseen asteen kouluja. Alakouluja on yhteensä 23 ja yläkouluja 5. Alakouluista kaksi ja yläkouluista yksi on ruotsinkielisiä.[78] Lukioita on kaksi; suomenkielinen lukio, eli Lohjan Yhteislyseon lukio, joka on Suomen suurimpia, sijaitsee keskustassa, sekä Virkkalassa Källhagenin yläkoulun yhteydessä toimiva ruotsinkielinen Virkby Gymnasium. Vuoden 2013 alusta Lohjalla on kuntaliitoksen myötä ollut myös kolmas lukio, Nummi-Pusulan lukio.

Ammatillista koulutusta tarjoaa Länsi-Uudenmaan koulutuskeskus, jonka kahdessa Lohjan yksikössä voi opiskella yhteensä 17 eri ammattiin.[79] Liikunta-alan ammatillista koulutusta tarjoaa Kisakallion urheiluopisto.

Ammattikorkeakoulutusta tarjoaa Laurea-ammattikorkeakoulun Lohjan yksikkö, jossa on sairaanhoitaja- ja tradenomi-koulutusta.[80]

Yliopistokoulutusta järjestää Lohjalla Hiiden opisto, joka tarjoaa avointa yliopisto-opetusta monimuoto-opetuksena[81].

Muuta koulutusta tarjoavat muun muassa Länsi-Uudenmaan musiikkiopisto, Kisakallion urheiluopisto, Hiiden opisto, Lohjan kuvataidekoulu, Tanssikoulu Un Dos Tres sekä Tanssistudio Funka.

Jätehuolto

muokkaa

Lohjan jätehuollosta vastaa Länsi-Uudellamaalla toimiva Rosk´n Roll Oy Ab, josta 99,62 prosenttia omistavat kunnat, Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Rosk´n Roll ylläpitää vuonna 2000 valmistunutta Munkkaan jätekeskusta, jossa jätteitä käsitellään ja lajitellaan. Jätehuoltoon liittyvistä asioista vastaa Länsi-Uudenmaan jätelautakunta.[82]

Liikuntapalvelut

muokkaa

Lohjalla on hyvät mahdollisuudet harrastaa useita urheilulajeja. Harjun urheilukeskuksesta löytyy urheilukentän lisäksi muun muassa jäähalli, uimahalli, keilailuhalli sekä keväällä 2008 käyttöön vihitty rullalautapuisto.[83] Tennarin liikuntahallissa puolestaan on palloiluhalli, kamppailu- ja voimailuhalli sekä sisä- ja ulkotenniskenttiä.[84] Ulkoliikuntaan mahdollisuuksia tarjoavat kiintorastit, joita on Lohjalla kuudessa eri maastossa.[85]

Kisakallion urheiluopistolla on mahdollista harrastaa monia urheilulajeja niin sisä- kuin ulkotiloissakin. Jäähallin, palloiluhallin ja curling-radan lisäksi opistolta löytyy hyvät tilat muun muassa telinevoimisteluun. Myös retkimelonta ja soutu kuuluvat lajivalikoimaan, sillä opisto sijaitsee Maikkalanselän rannalla. Luonnon keskellä sijaitseva Kisakallio tarjoaa myös hyvät reitit hiihtoon ja maastojuoksuun.

Sairaanhoito

muokkaa

Lohjan sairaala kuuluu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin. Paloniemen sairaala on erikoistunut psykiatriaan.[86]

Kulttuuri

muokkaa

Kirjasto

muokkaa

Lohjan kaupunginkirjasto toimii Lohjan pääkirjaston ohella kirjastoauton ja yhdeksän sivukirjaston välityksellä. Lisäksi kirjastopalveluja tarjotaan Lukki-kirjastokimpan yhteisten palvelujen kuten verkkoaineistojen muodossa.[87][88]

Teatteri

muokkaa

Kaupungissa toimii kolme harrastajateatteria, joista Lohjan teatterissa on ammattijohto. Teatteri on perustettu 1967, mutta toiminta on jo jatkunut yli sadan vuoden ajan. Teatteri toimii yhteistyössä muun muassa Lohjan kaupunginorkesterin ja Lohjan museon kanssa.[89]

Musiikki

muokkaa

Lohjan kaupunginorkesteri on perustettu vuonna 1964. Orkesteri on muun muassa vieraillut Savonlinnan Oopperajuhlilla ja toiminut José Carreraksen sekä Plácido Domingon orkesterina heidän vieraillessaan Suomessa. Vuodesta 2010 lähtien Lohjan kaupunginorkesterin taiteellisena johtajana ja kapellimestarina on toiminut Esa Heikkilä.[90]

Media

muokkaa

Seudun paikallislehti Länsi-Uusimaa ilmestyy Lohjalla. Ykkössanomat ilmestyi Lohjan Saukkolassa, mutta Salon Seudun Sanomat lakkautti sen vuonna 2015. Lisäksi Karkkilan Tienoo julkaisee ajoittain artikkeleita jotka koskettavat Lohjaa entisen Nummi-Pusulan suunnalla. Lohjalla ilmestyvät myös ilmaisjakelulehdet Länsi-Uusimaa Ilta (ent. Iltalohja) ja Ykkös-Lohja.

Tapahtumia Lohjalla

muokkaa
  • Lohjan Järvipäivät
  • Lohjan tenoripäivät on järjestetty jo vuodesta 1997 lähtien, vuoden 2010 jälkeen joka toinen vuosi.[91] Tapahtuman aikana Lohjalla kuullaan sekä Suomessa että kansainvälisestikin tunnettuja alan huippuja.
  • Tanhuhovin markkinat
  • Lohjan Kesä ry järjestää kesäisin iltamia. Se toimii Lohjan Kaupungin Sivistystoimen alaisuudessa ja sen toimintaa ohjaa johtokunta, johon valitaan vuosittain eri kulttuurinalojen edustajia Lohjalta.[92]
  • Menneen ajan Joulumarkkinat on järjestetty vuodesta 1994 lähtien. Tapahtumissa on tarjolla nuotion lämpöä, jouluisia herkkuja ja menneitten aikojen työtapojen ja juhlaruokien valmistuksen esittelyä.[93]
  • Lohjan Tanssifestivaalit
  • Laurinpäivä on järjestetty vuodesta 1984 lähtien. Tapahtuman yhteydessä valitaan vuoden Lauri.[94]
  • Virkkala-päivät
  • Omenakarnevaalit on järjestetty vuodesta 1992 lähtien. Niiden yhteydessä on vuosittain valittu Lohjan omenatyttö.[95][96]
  • Lohjan Laulupäivät on järjestetty vuodesta 1992 lähtien. Tapahtumaan kuuluu sekä klassisen laulumusiikin konsertteja että lauluopetuskursseja.[97]
  • Lohjan messut
  • Rantajamit
  • Hong Kong Challenge kalastuskilpailu
  • Kuhauistaja
  • Lohjanjärven ympäripyöräily on 1980-luvun alusta asti järjestetty vuosittainen pyöräilytapahtuma. Kaikille avoimessa tapahtumassa poljetaan noin 70 km:n pituinen kierros Lohjanjärven ympäri.[98]

Murre

muokkaa

Lohjan alueella puhutun kielen perustana on Länsi-Uudenmaan murre, joka kuuluu lounaisten välimurteiden itäryhmään. Lohjan murre muodostaa yhdessä Karjalohjan, Vihdin, Sammatin, Nummen, Pusulan, Karkkilan ja Pyhäjärven kanssa uusmaalaisten murteiden läntisen puoliskon eli Vihdin ryhmän.[99] Lohjan ruotsinkielinen murre luetaan uudenmaanruotsin ryhmän länsi-uusimaalaisiin murteisiin.[100]

Perinnekulttuuri

muokkaa

Lohjan kansallispuku on suunniteltu vuonna 1925. Puvun on suunnitellut Margit Forsström. Puku perustuu 1800-luvun kansan- ja kartanomuotiin sekä Selma Holmströmin muistoihin. Puvun liivi on musta ja hameessa on punaisella pohjalla punaisia, mustia ja sinisiä raitoja. Esiliina ja huivi ovat sinisiä. Puvun värit vaihtelevat alueelliset Etelä-Lohjan ja Pohjois-Lohjan välillä. Miesten puvun takki ja housu noudattavat samaa mallia Karjaan ja Snappertunan pukujen kanssa. Liivi on vastaavaa väriä kuin hame ja leikkauksen malli on Pohjan puvun mukainen.[101][102]

Ruokakulttuuri

muokkaa

Lohja kuuluu ruokakulttuuriltaan uusimaalaiseen alueeseen. Perunanviljelyn yleistyttyä perunaa on hyödynnetty laajasti muun muasssa valmistamalla perunamakkaraa ja perunapuuroa. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat rosollit, piimäjuustot ja laatikot. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös marjaviinituotanto, puutarhamarjat ja niistä tehdyt jalosteet.[103] Lohjan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla omenakaurapuuro ja omenalimppu sekä ruiskorppujauhosta ja voista tehdylle pohjalle rakennettu kermavaahto-hillojälkiruoka ”hiekkaa alla lunta päällä”.[104]

Tunnettuja lohjalaisia

muokkaa
Pääartikkeli: Luettelo tunnetuista lohjalaisista

Virkistys

muokkaa

Retkeily

muokkaa
 
Porlan alue.

Lohjan alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Lohjan alueella sijaitsevia kohteita ovat muun muassa Porla, Talvian hiidenkirnu, Lohjajärvi ja Ämmänuuninkallio, Karkalin luonnonpuisto, Torholan luola ja luonnonsuojelualue sekä Pumminmäen lippaluola ja luonnonsuojelualue. Saukkolassa sijaitsee Savijärven luonnosuojelualue, lintutorni ja Äijäsmäki. Lohjansaaressa sijaitsee Kirkniemen lintutorni. Pusulan alueella sijaitsee Pusulanjärven lintutorni ja Nummen alueella Keräkankareen ulkoilualue sekä Kylmälähde. Nummi-Pusulassa sijaitsee myös Antaisenkannaksen virkistysalue ja Kaskisten Pirunkirkko.[105]

Lohjan alueen luontoreittejä ovat muun muassa Lahokallion luontopolku, Lohjanharjun reitit, Liessaaren luonto- ja hyvinvointipolku, Paloniemen luonto- ja kulttuuripolku, Karnaistenkorven tarinapolku, luontopolku sekä Korkiamäen lenkki. Virkkalan alueella kulkee Pähkinäniemen luontopolku. Ikkalassa on myös oma luontopolku. Karjalohjan alueella sijaitsee Tammiston arboretumin polut. Lohjalla sijaitsee myös Paavolan luontopolku ja tammi. Lohjalta Karkkilaan kulkee myös Kuuden järven melontareitti.[105]

Urheilu

muokkaa

Lohjan urheiluseuroista perinteikkäin lienee vuonna 1901 perustettu Lohjan Louhi. Muita menestyneitä seuroja ovat Nelosessa jalkapalloa pelaava Lohjan Pallo, Ykkösdivarissa salibandyä pelaava Lohjan Salibandy sekä SM-liigassa keilaava Lohjan Rännimestarit. Suunnistuksessa menestystä on saavuttanut lohjalaisseura Hiidenkiertäjät. Lohjan Urheilijat on suomalaisittain jäsenmäärältään suuri koripalloseura. Virkkalan Tarmolla on joukkueet muun muassa jalkapallossa ja salibandyssä.

Lohjan Kisa-Veikkojen naisten jääkiekkojoukkue nousi SM-sarjaan voitettuaan Tapparan 15. maaliskuuta 2008 Tampereella luvuin 0-8.[106] Lohjan Kisa-Veikoilla on varsin laaja junioritoiminta: 9 poikien juniorijoukkuetta ja kolme tyttöjen joukkuetta. Tämän lisäksi Kisa-Veikoilla on kolme miesten joukkuetta, sekä vuonna 2001 perustettu ”mammajoukkue” LoKV Ladies. Seuran juniorijoukkueissa pelaa yhteensä noin 600 pelaajaa; tämän lisäksi seura järjestää nuoremmille kiekkokoulua sekä korttelisarja Hippo-liigaa.[107] Lohjan Jääankkojen nousu II-divisioonasta Suomi-sarjaan varmistui maaliskuussa 2009.[108]

Lohjan alueen yleisurheilua hoitaa Länsi-Uudenmaan Urheilijat (LUU), joka kuului vuonna 2009 Suomen Urheiluliiton seuraluokittelussa Superluokan seuraksi (20 parasta Suomen yleisurheiluseuraa)[109]. LUU:n menestyneimpiä urheilijoita ovat Saara Nikander (moninkertainen nuorten Suomen mestari kestävyysjuoksussa) ja Oskari Mörö (nuorten Olympialaisten edustaja vuonna 2010 ja SE-juoksija 400 m:n aidoissa). Lasten ja nuorten liikuttamisessa LUU:lla on erinomaista osaamista ja siitä osoituksena on vuonna 2002 myönnetty SLU:n Nuoren Suomen Sinettiseuran titteli[109].

Lohjan Kalaseura on lohjalainen kalastusseura, joka muodostui kun Lohjan Virkistyskalastajat, Kalkin Kalakerho ja Lohjan Seudun Kala- ja Erämiehet yhdistyivät vuoden 2006 vaihteessa. Vuosittain järjestetään useita kilpailuja eri kalastustapojen harrastajille. Uistelupuolella seura järjestää vuosittain Lohjanjärvi-cupin, joka koostuu kuudesta osakilpailusta. Hong Kong Challenge kalastuskilpailu on omalla sarallaan Suomen suurin ja se kerää peräti 150 venekuntaa Lohjanjärvelle syyskuussa.

Muita Lohjalla toimivia urheiluseuroja ovat Lohjan Pallo, FC Lohja ry, Harjun Kiekko, Hongiston Tarmo ry, Karkalin Kiila ry, Karstu-Karkali Seura ry, Lohja Lions, Lohja Lionesses, Lohja Lifting ry, Lohja Tennis ry, Lohjan Boxing Club ry, Lohjan Han Moo Do ry, Lohjan Hiki ry, Lohjan Hockey Night Team ry, Lohjan Kamppailukeskus, Lohjan Keilailuliitto ry, Lohjan Kuntoseura ry (LOKS), Lohjan Liitokiekkoilijat ry, Lohjan Naisvoimistelijat, Lohjan Nyrkkeilykerho ry, Lohjan Pelitoverit ry, Lohjan Purjehtijat ry, Lohjan Seudun Latu ry, Lohjan Seudun Moottorikerho ry, Lohjan Seudun Soutajat ry, Lohjan Squash-klubi ry, Lohjan Tae Kwon Do seura ry, Lohjan Taiji harrastajat ry, Lohjan taitoluistelijat ry, Lohjan Tehon sulkapallojaosto, Lohjan Urheilusukeltajat ry / Norpat, Lohjan Voimailijat ry, LoKV-Taitoluistelu ry, Länsi-Uudenmaan Suunnistajat - Västra-Nylands Orienterare ry, Octopus Lohja ry, PaHu´s ry, Rivitanssiyhdistys WauDeApples, Saaren Kiri ry, Talviuintiseura Lohjan Mursut ry, Tanssikoulu ToeStar, Tanssikoulu Un Dos Tres, Tanssistudio Funka, Tanssiurheiluseura Lohjan Lockstep ry, V- ja U-seura Horman Hiisi ry, V- ja U-seura Lohjan Teho ry, Virkby Start rf, Virkkalan Kiri ry, Virkkalan Pallo-Rotat ry, Virkkalan Voima ry, Voimisteluklubi Lohja ja Xjumpit.[110]

Luonnonsuojelu

muokkaa

Lohjan kaupungin alueella on harjujensuojeluohjelmassa kolme aluetta.[111]

Luonnonsuojelualue tunnus sijainti pinta-ala luonnonsuojeluohjelma
Keräkankareen harjualue HSO010013 171 ha harjujen suojeluohjelma
Lohjanharjun harjualue HSO010007 200 ha harjujen suojeluohjelma
Ojamonkankaan harjualue HSO010006 120 ha harjujen suojeluohjelma[111]

Ystävyyskaupungit

muokkaa

Lohjalla on kolme ystävyyskaupunkia:

Lisäksi Ruotsin Lidingön kunta on Lohjan kummikaupunki.[112]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
  3. ↑ Lohja lyhyesti Lohja.fi. Lohjan kaupunki. Arkistoitu 22.5.2013. Viitattu 17.3.2013.
  4. ↑ Väestökehitys ja ennuste vuoteen 2021 (PDF) 15.1.2013. Lohjan kaupunki. Viitattu 17.3.2013.[vanhentunut linkki]
  5. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  6. ↑ a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  7. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  8. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Lohja Oikeusministeriö. Viitattu 27.11.2021.
  9. ↑ Lohjan Kaupunki Lohja. Viitattu 26.4.2021.
  10. ↑ Lohjan kaupunki: Lohjan kaupunki Vesistöt www.lohja.fi. Arkistoitu 25.9.2017. Viitattu 25.9.2017.
  11. ↑ a b c d Lohjan kohteet yle.fi. Viitattu 12.7.2017.
  12. ↑ Lohjan matkailu vetää Yle Uutiset. Viitattu 12.7.2017.
  13. ↑ Nähtävää Vivamosa (Arkistoitu – Internet Archive)
  14. ↑ Yhteystiedot (Arkistoitu – Internet Archive)
  15. ↑ Lohjan Meemikatu ja Emojikatu nousivat kansainväliseksi uutiseksi Helsingin Sanomat. 23.11.2016. Viitattu 12.7.2017.
  16. ↑ Lohjan kaupunginosat 4. Hiidensalmi ja 5. Pappila, kortteli 203 ja osa korttelia 191 sekä puiston, katualueen ja vesialueen asemakaava muutos jolla muodostuu Lohjan kaupunginosat 4. Hiidensalmi ja 5. Pappilan, korttelit 198 ja osa korttelia 203 sekä kaivos-, urheilu ja virkistyspalvelujen-, lähivirkistys-, katu- ja vesialuetta lohja.emmi.fi. Viitattu 10.6.2021.
  17. ↑ L65 Lempolan kauppapuisto, 24. kaupunginosa Ventelä, korttelin 96, katualueen ja kiinteistön 444-423-1-1324 asemakaava ja asemakaavamuutos dynasty.lohja.fi. Viitattu 10.6.2021.
  18. ↑ L68 Muijala I asemakaava ja asemakaavan muutos Lohjan kaupunki. Viitattu 10.6.2021.
  19. ↑ 25. Kaupunginosa Perttilä karttapalvelu.lohja.fi. Viitattu 10.6.2021.
  20. ↑ K5 Harjunrinne lohja.fi. Viitattu 10.6.2021.
  21. ↑ AK 514 – N12 Nummen kevyen liikenteen väylä, asemakaavan muutos Lohjan kaupunki. Viitattu 10.6.2021.
  22. ↑ L62 Karnainen, 22. kaupunginosa Routio korttelin 100 ja katu- ja liikennealueen asemakaavan muutos ja asemakaava lohja.emmi.fi. Viitattu 10.6.2021.
  23. ↑ Voltarby, Karislojo - Finlandssvenska bebyggelsenamn bebyggelsenamn.sls.fi. Viitattu 15.7.2022.
  24. ↑ a b Suomen Sukututkimusseura hiski.genealogia.fi. Viitattu 15.7.2022.
  25. ↑ Nummis, Nummis - Finlandssvenska bebyggelsenamn bebyggelsenamn.sls.fi. Viitattu 15.7.2022.
  26. ↑ a b Suomen Sukututkimusseura hiski.genealogia.fi. Viitattu 15.7.2022.
  27. ↑ Lohjan kartanot www.sci.fi. Arkistoitu 8.1.2020. Viitattu 13.7.2017.
  28. ↑ Hiiden kartano www.sci.fi. Arkistoitu 3.2.2021. Viitattu 6.2.2019.
  29. ↑ Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 20–23. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
  30. ↑ Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 12. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
  31. ↑ a b c d e f g Uuden lohjalaisen opas - Historia www.lohja.fi. Arkistoitu 2.7.2017. Viitattu 27.6.2017.
  32. ↑ Lohjan kaupunki: Lohjan kaupunki Omenakaupunki www.lohja.fi. Arkistoitu 18.8.2017. Viitattu 12.7.2017.
  33. ↑ Lohja on kaupunki, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä Lohja.fi. 12.2.2007. Lohjan kaupunki. Arkistoitu 11.6.2009. Viitattu 30.3.2009.
  34. ↑ Merja Ilpala-Klemm: Karjalohja liittyy Lohjaan Turun Sanomat. 4.3.2008. Viitattu 8.8.2008.[vanhentunut linkki]
  35. ↑ http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/01/lohjan_seudun_kunnat_lyomassa_hynttyita_yhteen_2287196.html[vanhentunut linkki], luettu 14.1.2011
  36. ↑ Yle 15.5.2012
  37. ↑ Länsi-Uusimaa (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 30.7.2012
  38. ↑ Kaupunkitietoa Lohja. Viitattu 23.9.2022.
  39. ↑ Lohjan vaakuna (Arkistoitu – Internet Archive)
  40. ↑ Natalia Laurila: Pyhä Lauri on Lohjan suojelupyhimys. Länsi-Uusimaa, 2007, nro 134, s. 7.
  41. ↑ Lohja700 -juhlavuosi 2023 Lohja. Viitattu 26.4.2021.
  42. ↑ Kaupunginvaltuusto Lohjan kaupunki. Viitattu 27.11.2021.
  43. ↑ Kaupunginhallitus Lohjan kaupunki. Viitattu 27.11.2021.
  44. ↑ [email protected]: Mika Sivula on Lohjan uusi kaupunginjohtaja Länsi-Uusimaa. Arkistoitu 30.6.2017. Viitattu 27.6.2017.
  45. ↑ Jukka Nurmilaakso: Lohja siirtyy Juvan aikaan. Länsi-Uusimaa, 9.10.2008, s. 3.
  46. ↑ Teppo Moisio: Lohjan kaupunginjohtajasta Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Hs.fi. 14.4.2008. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 15.4.2008. Viitattu 8.9.2008.
  47. ↑ Merja Ilpala: Keskustelu auttaa oikeisiin päätöksiin Turun Sanomat. 16.11.1999. Viitattu 8.9.2008.
  48. ↑ Selvittäjät kaipaavat vahvoja alueita Hs.fi. 17.12.2008. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 17.6.2008. Viitattu 8.9.2008.
  49. ↑ Tilastokeskus: Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2020 pxdata.stat.fi. Viitattu 20.3.2022.[vanhentunut linkki]
  50. ↑ Ruotsin- ja kaksikieliset kunnat Kuntaliitto. 3.1.2021. Viitattu 16.3.2021.
  51. ↑ Lohjan kaupungin kielipalvelusitoumus 23.6.2004. Lohjan kaupunki. Arkistoitu 20.7.2011. Viitattu 20.8.2009.
  52. ↑ a b Lohjan kaupunki: Lohjan kaupunki Elinkeinoelämä www.lohja.fi. Arkistoitu 19.5.2015. Viitattu 12.7.2017.
  53. ↑ a b Lohjan kaupunki: Lohjan kaupunki www.lohja.fi. Viitattu 12.7.2017.[vanhentunut linkki]
  54. ↑ Tietoa yrityksestä Cembrit Oy. Arkistoitu 10.3.2016. Viitattu 23.1.2013.
  55. ↑ https://www.visitlohja.fi/nae-ja-koe/tietoalohjasta/lohjan-matkailupalvelukeskus/
  56. ↑ https://www.visitlohja.fi/nae-ja-koe/elamys-ja-ohjelmapalvelut/
  57. ↑ https://www.visitlohja.fi/nae-ja-koe/jarvikulttuuri/kalastamaan/
  58. ↑ Kiinalaisten lomakylä Lohjan Paloniemeen? Suunnitteilla 80 luksusasuntoa Yle Uutiset. Viitattu 12.7.2017.
  59. ↑ Vuoden 2021 asuntomessukaupunki on Lohja - Asuntomessut Asuntomessut. Arkistoitu 11.2.2018. Viitattu 24.7.2017.
  60. ↑ Jaakko Wallenius: Loparexin Lohjan-tehdas myytiin eteläafrikkalaisille. Länsi-Uusimaa, 15. huhtikuuta 2008, s. 3. Lohja: Länsi-Uusimaa Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.4.2008.[vanhentunut linkki]
  61. ↑ Mondi aikoo sulkea Lohjan paperitehtaan – syynä raskaat tappiot Yle Uutiset. Viitattu 25.9.2017.
  62. ↑ Orthex - Suomalaisen kodin muovit Oy Orthex Ab. Arkistoitu 11.7.2007. Viitattu 17.5.2007.
  63. ↑ Jaakko Wallenius: Firma viedään ihmisten alta Länsi-Uusimaa. 5.4.2007. Suomen Lehtiyhtymä. Viitattu 29.12.2007.[vanhentunut linkki]
  64. ↑ Tilastot: Väestö Uudenmaan liitto. Viitattu 20.3.2024.
  65. ↑ a b Miesten ja naisten osuus väestöstä (PDF) 26.11.2018. Lohjan kaupunki. Arkistoitu 20.7.2011. Viitattu 22.11.2010.
  66. ↑ Lohjan kaupungin ruotsinkielinen väestö Lohjan kaupunki. Arkistoitu 26.11.2018. Viitattu 26.11.2018.
  67. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 26.1.2018.
  68. ↑ Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2023 Tilastokeskus. Viitattu 8.5.2024.
  69. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  70. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  71. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/helsingin-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  72. ↑ Lohjan adventtiseurakunta: Lohjan adventtiseurakunta - Etusivu lohja.adventist.fi. Viitattu 13.7.2017.
  73. ↑ Suomen Yritysrekisteri: Uskonnolliset yhteisöt, Lohja | Uskonto | Suomen Yritysrekisteri Suomen Yritysrekisteri. Viitattu 13.7.2017.
  74. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 15.8.2022.[vanhentunut linkki]
  75. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2020 31.12.2019. Tilastokeskus. Viitattu 15.8.2022.[vanhentunut linkki]
  76. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2018 8.12.2019. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2019.[vanhentunut linkki]
  77. ↑ Lohjan Energiahuolto Oy LOHER - Yritysesittely www.loher.fi. Viitattu 13.7.2017.
  78. ↑ Perusopetus www.lohja.fi. 27.6.2007. Lohja: Lohjan kaupunki. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 23.7.2007.
  79. ↑ Koulutusta Lohjalla www.lukk.fi. Länsi-Uudenmaan koulutuskeskus. Arkistoitu 14.9.2007. Viitattu 23.7.2007.
  80. ↑ Laurea Lohja
  81. ↑ Avoimen yliopiston opetus Hiiden Opistossa 2016-2017 (Arkistoitu – Internet Archive)
  82. ↑ Lohjan kaupunki: Lohjan kaupunki Jätteet ja kierrätys www.lohja.fi. Viitattu 13.7.2017.[vanhentunut linkki]
  83. ↑ Lohjan kaupungin skeittipuiston vihkimistilaisuus Suomen Rullalautaliitto ry.. Arkistoitu 26.3.2009. Viitattu 18.1.2009.
  84. ↑ Tennarin liikuntahalli Lohjan Liikuntakeskus Oy. Viitattu 18.1.2009.
  85. ↑ Kiintorastit Lohjalla hiidenkiertajat.fi.
  86. ↑ Uuden lohjalaisen opas - Terveydenhuolto www.lohja.fi. Arkistoitu 16.7.2017. Viitattu 13.7.2017.
  87. ↑ Kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot Lohjan kaupunki, lohja.fi. Viitattu 7.10.2021.
  88. ↑ Maritta Turunen: Lukki-kirjastot Karkkila, Lohja ja Vihti yhteistyössä 10 vuotta Lukkilehti via issuu.com. Viitattu 7.10.2021.
  89. ↑ Lohjan Teatterin historia
  90. ↑ Orkesteri (Arkistoitu – Internet Archive)
  91. ↑ Yle.fi/Kulttuuriuutiset[vanhentunut linkki]
  92. ↑ Lohjan kesä palvelut.lohja.fi. Arkistoitu 15.7.2017. Viitattu 12.7.2017.
  93. ↑ Menneen Ajan Joulumarkkinat palvelut.lohja.fi. Viitattu 12.7.2017.
  94. ↑ http://www.lohja.fi/ajankohtaista.asp?kieli=246&id_tiedote=1697 www.lohja.fi. Viitattu 12.7.2017.[vanhentunut linkki]
  95. ↑ Lohjan kaupunki: Lohjan kaupunki - Lohjan omenatytöt www.lohja.fi. Viitattu 12.7.2017.[vanhentunut linkki]
  96. ↑ Omenakarnevaalien historia - Omenakarnevaalit Omenakarnevaalit. Viitattu 12.7.2017.
  97. ↑ lohjanlaulupaivat www.lohjanlaulupaivat.fi. Arkistoitu 27.10.2017. Viitattu 12.7.2017.
  98. ↑ Lohjanjärven ympäri 20.5.2015. Länsi-Uusimaa. Arkistoitu 1.10.2018. Viitattu 1.10.2018.
  99. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 281. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  100. ↑ Suomenruotsin murteet Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 25.7.2024.
  101. ↑ Lohjan kansallispuku Brage. Viitattu 30.9.2024.
  102. ↑ Finlandssvenska dräktboken, s. 90. Brage, 2008. ISBN 978-951-50-1720-8
  103. ↑ Pojanluoma, Riitta: Perinnemakuja maakunnista, s. 77–79. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2003. ISBN 951-31-2764-8
  104. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 58. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  105. ↑ a b Hentman, Raija: Etelä-Suomen retkeilyopas 1, s. 143–167. Minerva Kustannus, 2022. ISBN 978-952-375-312-9
  106. ↑ Jukka Urhola: LoKV juhli nousua Tampereella. Länsi-Uusimaa, 17. maaliskuuta 2008. Lohja: Suomen Lehtiyhtymä.
  107. ↑ LoKV joukkueet Lohjan Kisa-Veikot. Arkistoitu 15.4.2008. Viitattu 30.3.2008.
  108. ↑ Kari Sallinen: Nousu Suomi-sarjaan toi hyvän fiiliksen. Länsi-Uusimaa, 13.3.2009, s. 16.
  109. ↑ a b Länsi-Uudenmaan Urheilijat, Seura; Sporttisaitti.com
  110. ↑ Lohjan kaupunki: Lohjan kaupunki www.lohja.fi. Viitattu 13.7.2017.[vanhentunut linkki]
  111. ↑ a b https://www.lohja.fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparisto-luonto/lohjan-luonto/luonnonsuojelu/valtakunnalliset-suojeluohjelmat
  112. ↑ Ystävyyskaupungit Lohjan kaupunki. Viitattu 6.12.2020.

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lohja.
Lohjan kaupunginosat

1. Anttila | 2. Ahtsalmi | 3. Pitkäniemi | 4. Hiidensalmi | 5. Pappila | 6. Moisio | 7. Myllylampi | 8. Neitsytlinna | 9. Ojamo | 10. Ojamonkangas | 11. Keskilohja | 12. Metsola | 13. Gunnarla | 14. Vienola | 15. Gruotila | 16. Pappilankorpi | 17. Jönsböle | 18. Kyrkstad | 19. Virkkala | 20. Maksjoki | 21. Vappula | 22. Routio | 23. Lempola | 24. Ventelä | 25. Perttilä | 26. Muijala | 27. Röylä | 28. Paloniemi | 29. Immula | 30. Kirkniemi | 31. Nummenkylä | 32. Karnainen | 101. Sammatti | 102. Karjalohja | 103. Nummi | 104. Pusula | 105. Saukkola

Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. elokuuta 2024)
1. Helsinki 681 802 7. Jyväskylä 148 622 13. Lappeenranta 73 084 19. Porvoo 51 621 25. Lohja 45 706
2. Espoo 318 507 8. Kuopio 124 825 14. Vaasa 69 542 20. Salo 50 912 26. Nurmijärvi 44 917
3. Tampere 258 770 9. Lahti 121 202 15. Hämeenlinna 68 296 21. Kotka 50 422 27. Tuusula 42 000
4. Vantaa 250 073 10. Pori 83 334 16. Seinäjoki 66 474 22. Kokkola 48 297 28. Kirkkonummi 41 498
5. Oulu 215 530 11. Kouvola 78 587 17. Rovaniemi 65 321 23. Hyvinkää 47 035 29. Rauma 38 874
6. Turku 204 618 12. Joensuu 78 204 18. Mikkeli 51 965 24. Järvenpää 46 804 30. Kerava 38 355
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lohja&oldid=22707742”