Kyllikki Mäntylä
Maija Kyllikki Mäntylä, o.s. Wanninen, nimimerkki Maija-Kyllikki (18. elokuuta 1907 Sortavala – 5. tammikuuta 1979 Kuopio)[1] oli suomalainen pääasiassa karjalaisaiheista kirjoittanut kirjailija.[2]
| Kyllikki Mäntylä | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Maija Kyllikki Mäntylä, o.s. Wanninen |
| Syntynyt | 18. elokuuta 1907 Sortavala |
| Kuollut | 5. tammikuuta 1979 (71 vuotta) Kuopio |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | ohjelmapäällikkö, käsikirjoittaja ja kirjailija |
| Käsikirjoittaja | |
| Alma mater | Helsingin yliopisto |
| Palkinnot | |
|
|
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Henkilöhistoria
muokkaaMäntylän vanhemmat olivat tukkuliikkeen johtaja Pekka Wanninen ja Helena Waittinen. Hän pääsi ylioppilaaksi Sortavalan tyttökoulusta 1926 ja valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1930.[3] Mäntylä oli naimisissa vuodesta 1931 lääninneuvos Eero Kustaa Mäntylän kanssa.[1] Heidän lapsensa oli historiantutkija Ilkka Mäntylä.[4] Hän toimi Yleisradion maaseutuohjelmapäällikkönä Kuopiossa 1941–1952, joskin 1942–1944 hän oli myös englannin kielen opettaja Kuopion kauppaoppilaitoksessa.[3]
Kirjallinen tuotanto
muokkaaMäntylä aloitti kirjallisen uransa pakinoitsijana ja kirjoitti lastenkamaripakinoita. Hänen tuotantoonsa kuuluu myös novelleja, näytelmiä ja kuunnelmia.[2] Tunnetuimmat Mäntylän teoksista ovat karjalaisesta evakkonaisesta Oprista kertovat näytelmät Opri (1953; kantaesitetty Tampereen Työväen Teatterissa) sekä Opri ja Oleksi (1955; kantaesitys Tampereen Työväen Teatterissa). Edellisestä ohjasi Edvin Laine Opri-nimisen elokuvan 1954. Sen toisena käsikirjoittajana oli Kyllikki Mäntylä.[5] Jälkimmäisestä on Tauno Pylkkänen säveltänyt 3-näytöksisen oopperan Opri ja Oleksi 1984. Oprista ja Oleksista on myös tehty pitkä televisioelokuva vuonna 1980. Sen ohjasi Markku Onttonen.[6] Opri sekä Opri ja Oleksi on myös ruotsinnettu.[5] Mäntylä suomensi ruotsin-, englannin- ja saksankielistä kaunokirjallisuutta.[7]
Teokset
muokkaa- Kirja lastenkamarista, Hallituksesta ja meistä, pakinoita. WSOY 1942
- Betlehemin ahkera seppä ja hänen sokea tyttärensä, kuunnelma. 1943
- Meitä ja muita, pakinoita. WSOY 1943
- Portti sulkeutuu y.m. lapsinovelleja. WSOY 1944
- Merelletuijottajat, novelli. WSOY 1945
- Joutsenet ja muita novelleja. WSOY 1946
- Kootut jutut Lastenkamarista, Hallituksesta ja meistä, pakinoita. WSOY 1947
- Myöhäinen ukonilma, novelleja. WSOY 1947
- Punaisen sillan kylä. Ihmiskuvia. WSOY 1948
- Voittaja, kuunnelma. 1948
- Kellonsoittaja, ihmismosaiikki, romaani. WSOY 1950
- Elämäntapaus, kuunnelma. 1950
- Laituripoika ja Lady Morley, kuunnelma. 1950
- Tapahtui Betlehemissä, 2-osainen legendanäytelmä koulujen joulujuhliin. WSOY 1950
- Unennäkijä tulee, kuunnelma. 1950
- Uni ja elämä, kuunnelma. 1950
- Elämän puolipäivä, novelleja. WSOY 1951
- Lastenkamari ja me, pakinoita. Pellervo 1953
- Opri, kolmiosainen komedia. WSOY 1953
- Kun elämä hiljenee, kuunnelma. 1954
- Nukkenainen, kaksitoista lyhytmuotoista novellia. WSOY 1954
- Anna uneksija, näytelmä. 1954–1955
- Kala-Tirri, viisiosainen näytelmä. WSOY 1955
- Opri ja Oleksi, 4-osainen (5-kuvaelmainen) näytelmä. WSOY 1955
- Feutora ja muut "monumentit", 3-osainen (4-kuvaelmainen) näytelmä. WSOY 1956
- Lastenkamaripakinat. WSOY 1956
- Tuulisänky, kahdeksan novellia ja pienoisnäytelmä. WSOY 1957
- Laatokan ajaja., valitut karjalaisnovellit. WSOY 1958
- Leikin maa, 3-näytöksinen musiikkisatu. 1958–1959
- Samassa maisemassa, kuunnelma. 1959
- Latu, näytelmä. 1961
- Puolensapitäjä, näytelmä. 1961
- Huominen päivä, näytelmä Larin Parasken elämästä. 1962–1963
Palkinnot
muokkaa- Bergbomin palkinto, 1958
- Pro Finlandia -mitali, 1958
Lähteet
muokkaa- Suomen kirjailijat-tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive) (toimimaton linkki)
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Kirjailijat MI-MÖ -kirjaimen mukaan – Mäntylä, Kyllikki. Kuopion kaupunginkirjasto. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 14.11.2020.
- ↑ a b Facta 2001, WSOY 1981, 11. osa, palsta 644
- ↑ a b Toivo Pekkanen, Reino Rauanheimo (toim.): Uuno Kailaasta Aila Meriluotoon. Suomalaisten kirjailijain elämäkertoja: Kyllikki Mäntylä, s. 567–572. Porvoo: WSOY, 1947.
- ↑ Veli-Matti Autio: Suomen Historiallisen Seuran matrikkeli 1875–2007, s. 137. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2007.
- ↑ a b Suomen Näytelmäkirjailijaliitto. Jäsenmatrikkeli 1921–1981, s. 91. Suomen Näytelmäkirjailijaliitto – Finlands Dramatikerförbund ry., 1981. ISBN 951-99292-7-4
- ↑ Opri ja Oleksi Elonet., viitattu 2.2.2016
- ↑ Hannu Launonen (toim.): Suomen kirjailijat 1917–1944, s. 288–289. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1981. ISBN 951-717-238-9