Kärsämäki
Kärsämäki on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa Oulun Eteläisessä. Kunnassa asuu 2 388 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 701,42 km2, josta 4,92 km2 on vesistöjä[1]. Väestötiheys on 3,43 asukasta/km2. Kärsämäen naapurikunnat ovat Haapajärvi, Haapavesi, Pyhäjärvi, Pyhäntä ja Siikalatva. Aikaisempi naapurikunta oli Siikalatvan kuntaan vuonna 2009 yhdistetty Piippola.
| Kärsämäki | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
 Vähä Lamujärvi |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjois-Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Nivala–Haapajärven seutukunta |
| Kuntanumero | 317 |
| Hallinnollinen keskus | Kärsämäen kirkonkylä |
| Perustettu | 1869 |
| Kokonaispinta-ala |
701,42 km² 168:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 696,50 km² |
| – sisävesi | 4,92 km² |
| Väkiluku |
2 388 239:nneksi suurin 31.8.2024 [2] |
| – väestötiheys | 3,43 as./km² (31.8.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 17,7 % |
| – 15–64-v. | 53,9 % |
| – yli 64-v. | 28,4 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 98,3 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,1 % |
| – muut | 1,6 % |
| Kunnallisvero |
9,50 % 53:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Juho Jukkola[6] |
| Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
| 2021–2025[7] • Kesk. • PS • SDP • Kok. |
14 5 1 1 |
| karsamaki.fi | |
Kärsämäki on maanteiden risteyspaikka, jossa valtatiet 4 (Helsinki–Oulu–Utsjoki) ja 28 (Kokkola–Kajaani) risteävät ja josta Kangasalle johtava kantatie 58 alkaa. Etäisyys maakunnan pääkaupunkiin Ouluun on 123 kilometriä.
Historia
muokkaaKärsämäen alueelta on löydetty lukuisia kivikautisia esineitä. Asutuksen jatkuvuutta osoittaa Sydänmaankylästä tavattu rautakautinen kirves. Seutua asuttivat pitkään lappalaiset, joista kertoo muun muassa Porkkalan kylästä 1964 löytynyt jousen osa. Keskiajalla lappalaiset alkoivat väistyä hämäläisten erämiesten tieltä. Pysyvästi alueen asuttivat kuitenkin vasta savolaiset 1500-luvun puolivälissä. Ensimmäinen uudisasukas oli todennäköisesti Antti Paavonpoika. Asutus laajeni hitaasti, sillä sekä hämäläisten että karjalaisten tekemien hävitysretkien lisäksi uudisasukkaita koettelivat usein toistuvat hallat. 1600-luvun puolivälissä taloja oli 19 ja 1750 jo 34.[8]
Suomen sodan sotatoimet ulottuivat Kärsämäelle. 5. toukokuuta 1808 Johan August Sandels valtasi kylän lähistöllä venäläisten kuormaosaston ja vangitsi sen miehistön.[8]
Kärsämäki kuului kirkollisesti aluksi Pyhäjoen kirkkopitäjään, joka oli eronnut Saloisen suurpitäjästä vuonna 1573. Vuonna 1764 Kärsämäestä muodostettiin kappeliseurakunta, ja vuonna 1865 se erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi. Kärsämäen kunta perustettiin 1869. Seurakunnan ensimmäinen kirkko oli vuosina 1764–1765 rakennettu ristikirkko, joka purettiin vuonna 1841. C. L. Engelin suunnittelema uusi kirkko rakennettiin Jaakko Kuorikosken johdolla vuonna 1842.[8]
Luonto
muokkaaKärsämäki on Suomenselän vedenjakaja-alueen kunta. Kunnan länsi- ja pohjoispuolella levittäytyy Pohjois-Pohjanmaan lakeus, idässä alkaa Kainuu ja etelässä maisemat muuttuvat verkalleen keskisuomalaisiksi.[8]
Kallioperä on pääasiassa porfyyrigraniittia ja kvartsidioriittia. Kallioperä on lähes kaikkialla irtainten maalajien peitossa. Yleisin maalaji on moreeni, mutta myös turvetta on paljon. Hiekkaa ja hietaa on pohjois-kaakkoisissa. Pyhäjoen laaksossa on paikoin varsin laajoja ja paksuja savi- ja hiesukerroksia. Pinnanmuodoiltaan Kärsämäki on loivapiirteistä lakeutta. Maasto kohoaa kohti kaakkoa. Korkeimmat kohoumat Saviselän kylän seudulla kohoavat aina 180 metriin saakka.[8]
Kunnan halki virtaa runsaskoskinen Pyhäjoki. Huomattavimpia koskia Kärsämäellä ovat 1959 valjastettu Venetpalonkoski, Vitinkoski sekä Mattilankoski. Kunnan alueella Pyhäjokeen liittyy lukuisia sivujokia, joista suurin on idästä virtaava Kärsämäenjoki. Myös Hautajoki on Kärsämäen suurimpia jokia. Kärsämäellä ei ole mainittavia järviä, ainoastaan muutama pieni suolampi.[8]
Yli 60% Kärsämäen maa-alasta on suota. Suurimpia soita Kärsämäellä ovat Kärsämäenneva, Lauttaneva, Onkineva ja Vellihonganneva. Soita on varsinkin kunnan pohjoisosissa ojitettu viime vuosikymmeninä. Pihlajanevalta nostetaan poltto- ja kasvuturvetta.[8]
Kunta
muokkaaKunnanvaltuusto
muokkaaKärsämäen kunnanvaltuustossa on 21 jäsentä. Kunnanvaltuuston kokoonpano on seuraava: keskustalla on 14 paikkaa, perussuomalaisilla 5 paikkaa, sosialidemokraateilla 1 paikka ja kokoomuksella 1 paikka. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii Esko Ristinen (kesk.), 1. varapuheenjohtajana toimii Jaana Kyllönen (sd.) ja 2. varapuheenjohtajana toimii Mika Autio (kesk.).[6]
Kunnanhallitus
muokkaaKärsämäen kunnanhallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii Pekka Anttila (kesk.).[6]
Sosiaali- ja terveyspalvelut
muokkaaKärsämäen terveyskeskukseen kuuluu laboratorio, hammashoitola, neuvola, fysikaalinen kuntoutus ja vuodeosasto. Terveyskeskuksessa on lääkäri ja hammaslääkäri. Kunnassa on oma vanhainkoti, päiväkoti, sekä toimintakeskus. Lisäksi on panostettu kotihoitoon. Kärsämäen kunta on ulkoistanut sosiaali- ja terveystoimensa seitsemäksi vuodeksi Attendolle.
Koulutus
muokkaaKärsämäen kirkonkylällä on keskuskoulu nimeltään Frosteruksen koulu. Koulukeskus sisältää ala- ja yläasteen, lukion ja esikoulun. Keskuskoulun lisäksi kunnassa toimii myös yksi kyläkoulu Saviselässä. Haapaveden kansalaisopisto järjestää kursseja, kerhoja ja piirejä. Jokilaaksojen musiikkiopisto tarjoaa musiikin harrastajille opetusta.
Kulttuuri ja vapaa-aika
muokkaa
Kärsämäki on viime vuosina pyrkinyt profiloitumaan kulttuurikuntana. Sitä ovat edesauttaneet muun muassa sellaiset projektit ja tapahtumat, kuten kansainvälistäkin huomiota osakseen saaneet Paanukirkko, Elämäntarinafestivaali, Musiikkia Paanukirkossa - Musiikkijuhla sekä joka kesäinen ARS Kärsämäki –nykytaidenäyttely. Mielenkiintoisia käyntikohteita ovat myös Engelin kirkko, kuvataiteilija Juho Yli-Posson taidekoti Rito-Pirtti Ritomäellä sekä kuvataiteilija-muusikko Pekka Luukkosen Ateljeekoti Villa Havu. Kesäkuun alussa järjestettävät Kärsämäen Markkinat on myös jokavuotinen maakunnallinen tapahtuma.[9]
Urheilu ja liikunta ovat perinteisesti olleet kuntalaisten sydäntä lähellä olevia asioita, mikä on pitkälti aktiivisen urheiluseuran Kärsämäen Katajan ja kunnan panostuksen tulosta. Kuntaan oltiin avaamassa 2006 uusi urheilukenttä tartaanipinnoittein ja tekonurmin varustettuna, lisäksi urheilupuiston tarjontaa lisäävät uusi hiekkakenttä, kaukalo, tenniskenttä, skeittipaikka ja välittömässä läheisyydessä sijaitseva keskuskoulun moderni liikuntahalli. Kunnassa toimii myös uimahalli. Tenniskenttiä kunnassa on urheilupuiston lisäksi myös Suomelan leirintäalueella ja Rannankoululla (kyläyhdistyksen kenttä). Luistelukenttiä ja kaukaloita on talvisin urheilupuiston lisäksi Venetpalon, Rannankylän, Saviselän ja Miilurannan kouluilla. Hiihtolatuja kunnassa on Venetpalossa, missä sijaitsee myös hiihtomaja ja varsinaiset kilpaladut (5, 3 ja 1 km), Suomelassa (1,2 km valaistu ja 12 km pitkä Hatuperän lenkki), Ruhankankaalla (6 km) sekä kaikilta kouluilta. Suunnistuskarttoja, joiden valmistamisesta ja käytöstä vastaa Kärsämäen Katajan suunnistajat, on viisi kappaletta (Kokonperä, Ruhankangas, Venetpalo, Saviselkä ja Kirkonkylä).
Kirkonkylällä on kirjasto, jolla on lainausasema Saviselän koululla. Kirjastossa järjestetään erilaisia näyttelyitä. Kunnassa on myös kotiseutumuseo ja nuorisotalo, molemmat urheilukentän vieressä, urheiluseura Katajan urheilutalo, joka on laajalti tunnettu tanssipaikka, sekä Saviselän monitoimitalo Saviselässä.
Luonnon nähtävyyksistä tärkein on kunnan eteläosissa sijaitseva Nurmesjärvi, joka on tunnettu lintuvesistö. Kärsämäkiseen luontoon voi tutustua hyvin myös Ruhankankaan luontopolulla.
Kärsämäen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla riisistä, rusinoista ja leipäjuustosta keitetty elsuupa, peruna-sianlihalaatikko läksloota ja rieska.[10]
Elinkeinoelämä
muokkaaYritykset
muokkaaKunnan talous on pitkään perustunut maatalousyrittämiseen, mutta teollisuus on ajamassa rinnalle. Turvesuot ovat kesäisin tärkeä työllistäjä kunnan lukuisilla turvesoilla. Vuonna 2001 Kärsämäen Saviselästä löydettiin toistaiseksi Suomen ainoa hullun lehmän tauti -tapaus.
Teollisuutta ja maataloutta tärkeämpi elinkeino on kuitenkin jo pitkään ollut palvelut, joita tarjotaan paitsi kuntalaisille myös tuhansille päivittäin kunnan läpi kulkeville ohikulkijoille. Vuonna 2007 avattiin uusi liikekeskus, jossa on nykyisin kahvila-ravintola Juustoportti, lahjatavaraliike, kampaamo, tilitoimisto, Alko ja kirjasto. Kärsämäen keskustassa on kaksi ruokakauppaa, kaksi huoltoasemaa ja kaksi kylmäasemaa, pizzeria-ravintola, asiamiesposti, kukkakauppa, digipaino-mainostoimisto, leirintäalue, lentokenttä, pankki, rautakauppa, kirpputoreja, kioski ja kahvila–konditorio ja pub/baari. Kunnassa toimii kyläkauppa Ojalehdon kylässä.
Kunnassa toimii myös Finnsvala, joka valmistaa tekstiilituotteita ja on ainoana suomalaisena yhtiönä hyväksytty FIA:n kansainvälisen autourheiluliiton FIA 8856-2000 standardin mukaan.
Elinkeinorakenne
muokkaaKunnan suurin työnantaja on Kärsämäen kunta. Eniten työllistävä sektori on kaupan, liikenteen ja palvelujen ala, josta 45 % kuntalaisista hankkii elantonsa. Teollisuuden osuus, joka on huimasti kasvanut viimeisten kymmenien vuosien aikana, on nykyisellään vajaat 30 % ja perinteinen maa- ja metsätalouskin työllistää runsaat 20 %. Työttömyys on seudun keskitasoa eli noin 10 %.
Väestö
muokkaaKärsämäen asukasluku (1.1.2005) oli 3 091. Asukasluvultaan kunta oli suurimmillaan 1950–1960-luvuilla, jolloin kunnassa asui runsaat 4 000 henkeä. Viime vuosina muuttotappiot ovat kuitenkin pienentyneet selvästi ja välillä on koettu jopa pientä kasvua. Asukkaista noin 8 prosenttia on alle 6-vuotiaita, 7–14-vuotiaita on noin 12 prosenttia, 15–64-vuotiaita noin 60 prosenttia ja yli 64-vuotiaita 18 prosenttia. Nuorten ja lasten osuus asukasluvusta on siis Suomen keskiarvoja hieman korkeammat, samoin kuin yli 64-vuotiaidenkin osuus. Työikäisiä (15–64-vuotiaita) sen sijaan on Suomen keskiarvoja (66 %) vähemmän.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Taajamat
muokkaaVuoden 2018 lopussa Kärsämäellä oli 2 576 asukasta, joista 1 192 asui taajamassa, 1 359 haja-asutusalueilla ja 25:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kärsämäen taajama-aste on 46,7 %.[12] Kunnassa on vain yksi taajama, Kärsämäen kirkonkylä.[13]
Seurakunnat
muokkaaVuoden 2018 aluejaon mukaan Kärsämäellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[14]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kärsämäen alueella toimii Iisalmen ortodoksinen seurakunta.[15]
Kylät
muokkaa- Hautajoki
- Kirkonkylä
- Miiluranta
- Ojalehto
- Alajoki
- Porkkala
- Rannankylä
- Saviselkä
- Sydänmaankylä
- Venetpalo
- Pyrrönperä
- Nurmesperä (ulottuu osin myös Pyhäjärven puolelle)
- Kokonperä
- Hallanperä
Kuuluisia kärsämäkisiä
muokkaa- Berndt Leonard Frosterus, laajalti tunnettu Kärsämäen ensimmäinen kirkkoherra, kirjailija ja pitäjän johtomiehiä
- Kalevi Hemilä, poliitikko ja elinkeinoelämän vaikuttaja, kotoisin Venetpalosta
- Asko Hyvärinen, nykysäveltäjä ja muusikko, syntyisin Venetpalosta
- Jaakko Isola, kullankaivaja, erakko
- Erkki Järnfors, päätoimittaja ja pakinoitsija Eerikki
- Markku Koski, entinen kansanedustaja (kesk) ja eduskunnan varapuhemies, Sievin entinen kunnanjohtaja
- Helena Kuivaniemi, geenitutkija[16]
- Aappo Luomajoki, 1800-luvun lopun suurhiihtäjä, ensimmäinen suomalainen hiihtokuningas
- Eero Nurmesniemi, kansanedustaja (ML)
- Matti Ristinen, näyttelijä
- Paula Vesala, laulaja, sanoittaja ja näyttelijä
- Anja Vähäaho, kirjailija, kriitikko ja kirjoittajakouluttaja
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ a b c Johto ja toimielimet karsamaki.fi. Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Kuntavaalit 2021, Kärsämäki Oikeusministeriö. Viitattu 8.12.2021.
- ↑ a b c d e f g Kalevi Rikkinen ym.: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5
- ↑ Kärsämäen Kesä 2010. Kärsämäki: Kärsämäen Kesä. Arkistoitu 26.4.2010. Viitattu 20.7.2010.
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 170. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 11.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2018 Tilastokeskus. Viitattu 29.8.2021.[vanhentunut linkki]
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2018 Tilastokeskus. Viitattu 29.8.2021.[vanhentunut linkki]
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/iisalmen-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kuivaniemi, S Helena. (2015). In T. Moy (Ed.), American Men & Women of Science: A Biographical Directory of Today’s Leaders in Physical, Biological and Related Sciences (33rd ed., Vol. 8, p. 4841). Gale. Artikkelin maksullinen verkkoversio, viitattu 28.4.2022.
Kirjallisuutta
muokkaa- Rentola, Liisa (toim.): Joki virtaa : Rannankylän, Alarannan, Ylärannan, Luonuanojan, Ruhankankaan, Kokonperän, Luonuanperän ja Hallanperän kylälukemisto. Kärsämäen Rannan kyläyhdistys, 1997. ISBN 952-90-8860-4.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kärsämäki Wikimedia Commonsissa
