Heikki Savolainen (urheilija)
Heikki Ilmari Savolainen (28. syyskuuta 1907 Joensuu[1] – 29. marraskuuta 1997 Kajaani) oli lääkäri ja yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä suomalaisista telinevoimistelijoista, kaksinkertainen olympiavoittaja. Olympiauransa aikana Savolainen voitti yhdeksän mitalia: kaksi kultamitalia, yhden hopean ja kuusi pronssia. Hän oli myös voimistelun epävirallinen maailmanmestari vuodelta 1931.
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Savolainen nojapuilla Los Angelesin kesäolympialaisissa 1932. | |||
Maa:  Suomi
| |||
| Miesten telinevoimistelu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Lontoo 1948 | hevonen | |
| Kultaa |
Lontoo 1948 | joukkuekilpailu | |
 Hopeaa |
Los Angeles 1932 | rekki | |
 Pronssia |
Amsterdam 1928 | hevonen | |
| Pronssia |
Los Angeles 1932 | moniottelu | |
| Pronssia |
Los Angeles 1932 | nojapuut | |
| Pronssia |
Los Angeles 1932 | joukkuekilpailu | |
| Pronssia |
Berliini 1936 | joukkuekilpailu | |
| Pronssia |
Helsinki 1952 | joukkuekilpailu | |
| MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Pariisi 1931 (epäv.) | moniottelu | |
| Kultaa |
Pariisi 1931 (epäv.) | rekki | |
| Hopeaa |
Basel 1950 | joukkuekilpailu | |
Henkilöhistoria
muokkaaSavolaisen vanhemmat olivat Otto Savolainen ja Hilja Sofia Kaskinen ja puoliso vuodesta 1933 Aune Mirja Karhumäki.[1] Maanviljelysneuvos Vilho V. Savolainen oli hänen veljensä.[2] Heikki Savolainen pääsi ylioppilaaksi Joensuun lyseosta 1927 ja valmistui voimistelunopettajaksi Helsingin yliopiston voimistelulaitokselta vuonna 1931. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon hän suoritti 1939.[1] Savolainen asui 1930-luvulla muun muassa Helsingissä, Hyvinkäällä, Vaasassa ja Vierumäellä. Hän palveli talvisodassa pataljoonanlääkärinä ja jatkosodassa lääkintämajurin (1941) arvoisena kenttäsairaalan päällikkölääkärinä. Savolaiselle myönnettiin sota-ansioista VR 3 tl.k. vuonna 1943 ja reservin lääkintäeverstiluutnantin arvo vuonna 1966.
Sotien jälkeen hän aloitti kaupunginlääkärinä Kajaanissa, jossa hän toimi eläkkeelle siirtymisensä saakka. Savolainen oli lääkintöneuvos ja hänet vihittiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden kunniatohtoriksi 1982. Hänelle on myönnetty lisäksi Suomen urheilun suuri ansioristi. Savolainen on haudattu perhehautaan Kajaanin hautausmaalle. Hänelle pystytettiin 28. syyskuuta 2007 muistomerkki Kajaanin Rantapuistoon. [3] Kajaanin varuskunnan urheilutalo- ja uimahallirakennus Hoikankankaalla on nimetty hänen etunimensä mukaan Heikinhalliksi.
Urheilu-ura
muokkaaSavolaisen kilpailu-ura huipulla kesti kuusi olympiadia, kaikkiaan 24 vuotta eli vuodet 1928–1952. Amsterdamissa 1928 hän voitti pronssia hevosella, mikä oli Suomen kaikkien aikojen ensimmäinen henkilökohtainen voimistelumitali. Samoin hänen viimeinen mitalinsa oli pronssinen kotikisojen joukkuekilpailussa kaikkien aikojen vanhimpana voimistelumitalistina (44-vuotiaana) voitettu. Savolainen vannoi myös olympiavalan Helsingin olympialaisten avajaisissa 1952. Yhdessä Harri Kirvesniemen, Merlene Otteyn, Aleksei Nemovin ja Franziska van Almsickin kanssa Savolaisella on ennätykselliset kuusi olympiakisojen pronssimitalia.
Saavutuksia
muokkaa.jpg)
- Kaksi olympiakultaa Lontoo 1948 (joukkuekilpailu, hevonen)
- Olympiahopeaa Los Angeles 1932 (rekki)
- Olympiapronssia Amsterdam 1928 (hevonen), Los Angeles 1932 (moniottelu, nojapuut ja joukkuekilpailu), Berliini 1936 (joukkuekilpailu) ja Helsinki 1952 (joukkuekilpailu)
- Lisäksi olympiakisoissa neljäs rekillä 1952, viides joukkuekilpailussa 1928, nojapuilla 1948 ja rekillä 1952 sekä kuudes moniottelussa 1928 ja permannolla 1932
Los Angelesin kisoissa 1932 Savolainen ja Einari Teräsvirta sijoittuivat rekillä samoilla pisteillä toiseksi. Suomen joukkue päätti antaa hopeamitalin Savolaiselle ja pronssin Teräsvirralle. Lontoossa 1948 Savolainen jakoi hevosella kullan tasapistein Veikko Huhtasen ja Paavo Aaltosen kanssa.
- Epävirallisissa, Kv. voimisteluliiton FIG:n 50-vuotisjuhlien kunniaksi pidetyissä MM-kilpailuissa Pariisissa 1931 kaksi kultaa (moniottelu ja rekki)
- MM-hopeaa Basel 1950 (joukkuekilpailu)
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Kirpilä, Juhani – Motti, Sisko – Oksa, Anna-Marja (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 579. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
- ↑ Vilho V. Savolainen Biografiasampo. Viitattu 11.5.2022.
- ↑ Museoviraston lausuntoja -tiedote 31/2007.
Kirjallisuus
muokkaa- Klemola, Heikki: ”Savolainen, Heikki (1907–1997)”, Suomen kansallisbiografia, osa 8, s. 707–708. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-449-5 Teoksen verkkoversio.
- Marttinen, Eero: Heikki Savolainen: Voimistelun jättiläinen. WSOY, Helsinki. 2006. ISBN 951-0-32236-9
Aiheesta muualla
muokkaa
- Heikki Savolaisen muistokirjoitus Helsingin Sanomissa.
- Heikki Savolainen voimistelun Hall of Famessa.
- Leike: Suomen voimistelijat Los Angelesin kisoissa.
- Savolainen, Heikki hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- Heikki Savolainen : Mitä on taitovoimistelu?, Aamulehti, 28.10.1934, nro 291, s. 15, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot