Elinympäristö
Elinympäristö eli habitaatti on se paikka, jossa tietty eliö elää ja lisääntyy. Käsite voidaan määritellä monella tavalla; määritelmä voi keskittyä joko maantieteelliseen paikkaan tai ympäristöoloihin. Elinympäristön voidaan ajatella olevan sopivien ympäristöolojen ja tarvittavien resurssien muodostama kokonaisuus, joka mahdollistaa eliön olemassaolon ja lisääntymisen.
Mikrohabitaatti käsittää eliön elinympäristön ne osat, joissa se pääasiallisesti elää.
Eliöiden elinympäristövaatimukset vaihtelevat suuresti. Tietyt lajit ovat elinympäristönsä suhteen hyvin erikoistuneita, toiset taas menestyvät monenlaisissa ympäristöissä. Tarkat elinympäristövaatimukset ovat yksi tekijä, joka tekee lajista helposti vaarantuvan. Esimerkiksi korpikolva (Pytho kolwensis) on Suomessa erittäin uhanalainen kovakuoriaislaji, ja se on hyvin vaativa elinympäristönsä suhteen. Se tarvitsee keski-iältään 135–185 vuotta olevan metsän, jossa on kaatuneita kuusia. Sen asuttaman lahopuun on oltava riittävän suuri läpimitaltaan, puun rungon täytyy olla vähintään puoliksi kuoren peitossa, sienirihmastoa ei saa olla enempää kuin 75 prosenttia kuoren alla ja lisäksi puun on yleensä oltava suurimmaksi osaksi irti maasta. Korpikolvan elinympäristön on oltava myös riittävän kostea.
Ihmisen toiminnan aiheuttama elinympäristöjen häviäminen on tärkein yksittäinen syy lukuisten lajien uhanalaisuuteen ja sukupuuttoihin. Niinpä lajien suojelutoimenpiteet tähtäävätkin yleensä niiden elinympäristöjen säilyttämiseen tai laadun parantamiseen.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- Hanski, Ilkka: Kutistuva maailma. Elinympäristöjen häviämisen populaatioekologiset seuraukset. Helsinki: Gaudeamus, 2007. ISBN 978-952-495-000-8
- Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X