Edward Braddock
Edward Braddock (tammikuu 1695 – 13. heinäkuuta 1755) oli brittiläinen kenraalimajuri, joka tunnetaan parhaiten kärsimästään tappiosta Monongahelan taistelussa nykyisessä Pennsylvaniassa heinäkuussa 1755. Tuolloin Braddock johti yhdistettyä brittien ja siirtokuntien armeijaa tarkoituksenaan vallata ranskalaisten linnake Fort Duquesne. Ranskalaiset joukot olivat kuitenkin vahvistaneet linnakkeen puolustusta sadoilla intiaaniliittolaisilla, jotka ympäröivät Braddockin retkikunnan ja aloittivat taistelun. Syntyneen pakokauhun aikana Braddock haavoittui keuhkoihin ja kuoli neljä päivää myöhemmin.
| Edward Braddock | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | tammikuu 1695 Perthshire, Skotlanti |
| Kuollut | 13. heinäkuuta 1755 Great Meadows, Pennsylvania |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusvuodet | 1710–1755 |
| Taistelut ja sodat | Itävallan perimyssota, Monongahelan taistelu |
| Sotilasarvo | Kenraalimajuri |
Lähteet
muokkaa- Crocker, Thomas E.: Braddock’s March: How the Man Sent to Seize a Continent Changed American History. Westholme Publishing, 2009. ISBN 978-1594160967 (englanniksi)