Axel Fredrik Cronstedt
Axel Fredrik Cronstedt (23. joulukuuta 1722 Turinge, Tukholman lääni, Ruotsi – 19. elokuuta 1765 Säters, Ruotsi) oli ruotsalainen mineralogi ja kemisti. Cronstedt tunnetaan nikkelin löytämisestä vuonna 1751. Häntä on kutsuttu modernin minerologian ja petrografian perustajaksi.[1][2]
| Axel Fredrik Cronstedt | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 23. joulukuuta 1722 Turinge, Tukholman lääni, Ruotsi |
| Kuollut | 19. elokuuta 1765 (42 vuotta) Säters, Ruotsi |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkimusalue | Kemia ja mineralogia |
|
|
|
Elämä ja ura
muokkaaCronstedt aloitti opinnot vuonna 1738 Uppsalassa. Hän opiskeli aluksi pääasiassa matematiikkaa aikomuksenaan ryhtyä isänsä toiveiden mukaisesti sotilaaksi, mutta Johan Gottschalk Walleriuksen mineralogian luennoilla hän kiinnostui aiheesta, jolle hän sittemmin omistautui täydellisesti. Vuonna 1742 hän tuli vuorikollegioon auskultantiksi, jossa hänestä tuli ylimääräinen notaari vuonna 1746 ja notaari vuonna 1747. Vuosina 1746-1748 Cronstedt osallistui koboltin löytäjän Georg Brandtin opetukseen Tukholman kuninkaallisessa kaivoslaboratoriossa. Siellä hän opiskeli kemiallista analyysia ja sulatusta. Lopulta vuonna 1758 hänestä tuli vuorimestari vuoripiirikuntaan. Vuonna 1753 Cronstedt nimitettiin Ruotsin tiedeakatemian jäseneksi.[2]
Cronstedtin tutkimuksilla tieteellisen mineralogian alalla on perustava merkitys. Tärkeimmät niistä hän julkaisi teoksessa Försök till en mineralogie eller mineralrikets uppställning (1758), jossa esitetty kivennäisten luokitus on kaikkia siihen asti tehtyjä parempi, etenkin siinä suhteessa, että hän ensimmäisenä erotti toisistaan kivennäiset, kivettymät ja vuorilajit, ollen myöskin varsinaisen vuorilajitieteen eli petrografian perustaja, sekä otti jakoperusteeksi kemialliset ominaisuudet. Cronstedt ei luokittelussa pitänyt mineraalien ulkoista olemusta tärkeänä. Hän oli nimittäin määrännyt useimpien silloin tunnettujen kivennäisten kvalitatiivisen koostumuksen. Näitä tutkimuksia tehdessään Cronstedt muun muassa löysi nikkelin vuonna 1751 ja antoi alkuaineelle nimen vuonna 1754. Cronstedt eristi nikkelin Losin kobolttikaivosten malmeista ja esitteli nikkeliä koskevia tutkimuksiaan Ruotsin tiedeakatemialle. Vielä vuosikymmeniä myöhemmin jotkut tutkijat, muun muassa René Just Haüy, väittivät, että kyseessä oli seos eikä uusi alkuaine, mutta lopulta Cronstedtin löytö hyväksyttiin.[1][2]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Axel Fredrik Cronstedt Tietosanakirja. 1909-1922. Viitattu 11.12.2021.
- ↑ a b c Axel Fredrik Cronstedt Nordisk familjebok. 1906. Viitattu 11.12.2021.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Axel Fredrik Cronstedt Wikimedia Commonsissa
