Anders Fogh Rasmussen
Anders Fogh Rasmussen (s. 26. tammikuuta 1953 Ginnerup) on tanskalainen poliitikko, liberaalin Venstre-puolueen entinen puheenjohtaja ja maansa entinen pääministeri. Hänet valittiin huhtikuussa 2009 Naton pääsihteeriksi. Hän on ensimmäinen tehtävään valittu pohjoismaalainen.[1]
| Anders Fogh Rasmussen | |
|---|---|
 Naton pääsihteeri Fogh Rasmussen Münchenin turvallisuuskonferenssissa 2010 |
|
| Naton pääsihteeri | |
|
1.8.2009–1.10.2014
|
|
| Edeltäjä | Jaap de Hoop Scheffer |
| Seuraaja | Jens Stoltenberg |
| Tanskan pääministeri | |
|
27.11.2001–5.4.2009
|
|
| Monarkki | Margareeta II |
| Varapääministeri |
Bendt Bendtsen Lene Espersen |
| Edeltäjä | Poul Nyrup Rasmussen |
| Seuraaja | Lars Løkke Rasmussen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. tammikuuta 1953 Ginnerup, Tanska |
| Tiedot | |
| Puolue | Venstre |
| Uskonto | luterilaisuus |
Varhainen poliittinen ura
muokkaaRasmussen on koulutukseltaan taloustieteiden kandidaatti Aarhusin yliopistosta.
17-vuotiaana Rasmussen liittyi liberaalinuoriin ja hänen uransa eteni nopeasti. Hänet valittiin Tanskan parlamenttiin 25-vuotiaana vuonna 1978. Puolueensa varapuheenjohtaja hänestä tuli 32-vuotiaana. Vuosina 1987–1992 hän toimi ministerinä Poul Schlüterin toisessa, kolmannessa ja neljännessä hallituksessa. Hän oli aluksi veroministeri ja joulukuusta 1990 myös talousministeri. Hän erosi ministerin tehtävistä kun veroministeriössä paljastui epäselvyyksiä kirjanpidossa.
Vuonna 1993 Rasmussen julkaisi kirjan Fra Socialstat til Minimalstat (suom. sosiaalivaltiosta minimivaltioon), jossa hän esitteli käsityksensä Venstren (ja Tanskan) tulevaisuuden politiikaksi. Venstren puheenjohtajaksi hänet valittiin vuonna 1998. Myöhemmin Rasmussen on luopunut radikaaleista kannoistaan ja sanonut liberalismia "vanhentuneeksi aatteeksi."[2]
Rasmussenia innosti etenkin Britannian Tony Blairin johtama Työväenpuolue, ja hän toi Venstren lähemmäs keskustaa omaksuen vaikutteita sosiaalidemokratiasta.[3]
Tanskan pääministerinä
muokkaaRasmussenista tuli Tanskan pääministeri Venstren voitettua vuoden 2001 parlamenttivaaleissa Poul Nyrup Rasmussenin johtamat sosiaalidemokraatit, jotka olivat olleet vallassa yhtäjaksoisesti vuodesta 1993 alkaen. Tulos oli myös ensimmäinen oikeistoenemmistöinen parlamentissa sitten vuoden 1929[3].
Vaalien jälkeen Venstre ja Konservatiivinen kansanpuolue (KF) muodostivat Rasmussenin ensimmäisen hallituksen. Vaalit merkitsivät suurta muutosta Tanskan politiikassa: Sosiaalidemokraatit menettivät suurimman puolueen aseman parlamentissa ensimmäisen kerran sitten 1920-luvun. Hallitus oli teknisesti vähemmistöhallitus, mutta se teki yhteistyösopimuksen maahanmuuttovastaisen Tanskan kansanpuolueen kanssa, mikä takasi hallitukselle parlamentaarisen enemmistön. Venstre onnistui pitämään paikkansa suurimpana puolueena vuoden 2005 parlamenttivaaleissa. Vaalien jälkeen hallitus jatkoi Rasmussenin II hallituksena muutamin henkilömuutoksin. Rasmussenin hallituskoalitio säilytti enemmistönsä myös seuraavissa, vuoden 2007 parlamenttivaaleissa.
Rasmussenin hallituksen politiikka oli hyvin oikeistolaista verrattuna Tanskassa aiemmin harjoitettuun politiikkaan. Se muun muassa suosi yksityistämistä, teki mittavia veronalennuksia, harjoitti tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa sekä käynnisti niin sanotun porvarillisen kulttuurikamppailun[4], mihin kuului muun muassa Christianian vapaakaupungin "normalisointi".
Rasmussen tuki vahvasti Yhdysvaltain presidentti George W. Bushin hallintoa sen käymässä terrorismin vastaisessa sodassa. Tanska osallistui Irakin miehitykseen vuodesta 2003 heinäkuun 2007 loppuun Basrassa noin 400 sotilaan voimalla.
Rasmussenin aikana Tanska ajautui suurimpaan diplomaattiseen haasteeseensa Jyllands-Posten-sanomalehden julkaistua kaksitoista profeetta Muhammedista tehtyä pilapiirrosta 30. syyskuuta 2005. Rasmussen kieltäytyi vastaanottamasta islamilaisten maiden edustajia näiden pyydettyä häneltä asian takia vastaanottoa.
Naton pääsihteerinä
muokkaaRasmussen valittiin 4. huhtikuuta 2009 Naton huippukokouksessa sotilasliiton pääsihteeriksi. Turkin presidentti Abdullah Gül kieltäytyi aluksi tukemasta Rasmussenin nimitystä.[5] Turkin mukaan Rasmussen on epäsuosittu islamilaisissa maissa ja heikentäisi Naton asemaa niiden keskuudessa.[6]
WikiLeaksin julkaisemien tietojen mukaan Rasmussen lupasi Turkille sulkea Tanskassa toimivan kurdinkielisen Roj TV -kanavan tullakseen valituksi.[7]
Entisenä pääsihteerinä – norjalaisen Jens Stoltenbergin ollessa Naton pääsihteerinä – Suomessa marraskuussa 2023 vierailleen Rasmussenin väitetään ilmaisseen STT:lle kantanansa, että Ukraina tulisi kutsua organisaation jäseneksi[8].
Yksityiselämä
muokkaaRasmussen on naimisissa Anne-Mette Rasmussenin kanssa. Heillä on kolme lasta.
Samasta sukunimestä huolimatta Anders Fogh Rasmussen ei ole sukua edeltäjälleen Poul Nyrup Rasmussenille eikä seuraajalleen Lars Løkke Rasmussenille.
Lähteet
muokkaa- ↑ Naton uuden pääsihteerin suuri haaste on Afganistan hs.fi. 4.8.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 9.5.2014.
- ↑ Fogh: Liberalismen er forældet Berlingske Tidende. Viitattu 14.11.2007. (tanskaksi)
- ↑ a b Rasmussen, un líder pragmático, negociador y aliado de Bush El País. Viitattu 4.4.2009. (espanjaksi)
- ↑ Kultur på egne ben - kronik i Berlingske Tidende den 7. december 2001 Tanskan kulttuuriministeriö. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 14.11.2007. (tanskaksi)
- ↑ Rehn: Turkin perustelut ontuvat hs.fi. 4.4.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 9.5.2014.
- ↑ Huhta, Kari: Tanskan Fogh Rasmussen valittiin Naton uudeksi pääsihteeriksi hs.fi. 4.4.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 9.5.2014.
- ↑ Opposition: Fogh R. horse trading 29.11.2010. Politiken. Viitattu 9.5.2014. (englanniksi)
- ↑ Naton ex-pääsihteeri lähettäisi Ukrainalle jäsenkutsun puolustusliittoon YLE/STT. 2.11.2023. Viitattu 2.11.2023.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Anders Fogh Rasmussen Wikimedia Commonsissa
