Abloy
Abloy Oy (aikaisemmin Ab Låsfabriken-Lukkotehdas Oy, Ab Lukko Oy) on suomalainen lukkovalmistaja, joka on kuulunut vuodesta 1994 lähtien ruotsalaisen Assa Abloy -konsernin omistukseen. Yhtiö on listattu Tukholman pörssissä. Koko lukituskonsernin henkilöstömäärä oli vuonna 2016 noin 47 000.[3]
| Abloy Oy | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 1918 |
| Perustaja | Emil Henriksson |
| Toimitusjohtaja | Jari Toivanen[1] |
| Kotipaikka | Joensuu, Suomi |
| Henkilöstö | n. 900[2] |
| Emoyhtiö | Assa Abloy |
| Kotisivu | www.abloy.fi |
Vuonna 2018 Abloy oli Suomen arvostetuin brändi Markkinointi & Mainonta -lehden ja Taloustutkimuksen vuosittaisessa Brändien arvostus -tutkimuksessa.[4]
Keksintö
muokkaaABLOY-lukko käyttää haittoina pyöriviä kiekkoja ja onkin ensimmäisiä kiekkohaittaisia lukkoja. Se, että niiden lukkiutumiseen ei tarvita jousia, tekee lukosta varmatoimisen ja vähemmän alttiin jumiutumiselle. Tiirikointia vaikeuttavat levyissä olevat useat valelovet, jolloin tiirikoija ei tiedä, mikä lovista on oikea. Lukko aukeaa, kun kaikki kolot muodostavat uran, johon lukitustanko painuu. Vanhimmanmallisten ABLOY-lukkojen avaamisen on kuitenkin olemassa rikollispiireissä nimellä "vempele" tunnettu väline.
Osa lukkojen suojauksesta johtuu patenteista. Lukoista, joissa patentit ovat edelleen voimassa, saa avainkopioita luvallisesti teetettyä vain Abloyn Joensuun tehtaalla. Vanhimpien Abloy-lukkojen, kuten ura-avaimien, patentit ovat umpeutuneet: kaksoisura-avainten vuonna 1996, ja Exec-avaimen eli niin sanotun "mustapään" kopiosuojauspatentti maaliskuussa 2013. Tämän jälkeen on markkinoille tullut avainten aihioita, joiden avulla useimmat suutarit voivat valmistaa avainkopion.[5]
Historia
muokkaa
ABLOY-lukon kehitti helsinkiläinen konttorikonemekaanikko Emil Henriksson (1886–1959) vuonna 1907. Lukkoa valmistamaan perustettiin vuonna 1918 Ab Låsfabriken-Lukkotehdas Oy. Seuraavana vuonna nimeksi vaihdettiin Ab Abloy Oy. Yhtiön nimi saatiin yhdistämällä Ab ja Oy nimen L-kirjaimeen.[6]
Vuonna 1921 Abloyn talousasiat olivat sekaisin ja yhtiö kriisissä. Yhtiön nimi vaihdettiin muotoon Ab Omega Oy luultavasti sillä ajatuksella, että laskut jätettäisiin maksamatta ja aloitettaisiin uuden firman nimissä tyhjältä pöydältä. Kuitenkin jo 1922 nimi palautettiin takaisin Abloyksi.[6]
Abloy antoi Kone- ja Siltarakennus Oy:lle yksinoikeuden lukkojen valmistukseen. Yhtiö maksoi Abloylle 5 % lukkojen nettohinnasta. Vuonna 1934 Kone- ja Siltarakennus osti Abloy-tavaramerkin ja rekisteröi sen itselleen.[6]
Wärtsilä osti Kone- ja Siltarakennuksen vuonna 1935.[6] Kesäkuussa 1989 Wärtsilä osti IKON-yrityksen, joka oli Saksan johtavia lukkosylinterin valmistajia. Se ei kuitenkaan ollut kannattava, mikä aiheutti sittemmin murheita Abloylle, joka menestyi hyvin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.
Wärtsilän toimintaa jatkoi monialayhtiö Metra Oy, jonka osa Abloy oli. Alkuvuonna 1990 syntyi Abloy Oy, jonka toimitusjohtajaksi kutsuttiin Matti Virtaala. Yhtiön palveluksessa oli tuolloin 1 300 työntekijää, ja sen liikevaihto oli puoli miljardia markkaa. Metran toimitusjohtajana vuonna 1991 aloittanut Georg Ehrnrooth ajatteli, että monialayhtiöiden aika oli ohitse. Siksi tuotevalikoimaa supistettiin ja mentiin entistä syvemmälle kansainvälisille markkinoille. Abloy oli halunnut useaan otteeseen ostaa Ruotsista kilpailijansa Assan, joka oli osa Securitasia, mutta se kieltäytyi tarjouksesta vuoteen 1993 asti, jolloin se otti asian itse esille. Abloy oli kilpailijaansa suurempi, joten suomalaiset halusivat konsernissa määräysvallan. Tappiollinen IKON kuitenkin heikensi Abloyn neuvotteluasemia. Kevätkesällä 1994 syntyi sopimus, jossa Metra sai 55 prosenttia osakkeista mutta sitoutui myymään osakkeitaan markkinoille niin, että omistusosuus putoaisi alle puoleen. Uusi yhtiö, ASSA Abloy AB, listattiin Tukholman pörssiin, ja sen toimitusjohtajaksi tuli Carl-Henrik Svanberg. Hän otti Matti Virtaalasta itselleen yhteistyökumppanin[7][8]
Vuoden 1994 lopussa se oli laskenut 48,3 prosenttiin. Metra Oy, jonka nimi muutettiin vuonna 2000 takaisin Wärtsilä Oy:ksi, on sittemmin myynyt koko omistuksensa Assa Abloy Ab:ssä.[9]
100-vuotisjuhlavuosi 2007
muokkaaAbloyn 100-vuotisjuhlavuoden näyttely oli Joensuun taidemuseon Readymade-näyttely 1.6.-30.9. 2007. Näyttelyssä teollisesti valmistetut tuotteet käyvät vuoropuhelua suomalaisen readymade-taiteen kärkinimien Kari Cavénin, Juhani Harrin, Ismo Kajanderin kanssa. Abloy julkaisi juhlavuoden kunniaksi juhlalehden ja Abloyn yrityshistoriasta kertovan kirjan.
Tulipalo Joensuun tehtaalla
muokkaa30. tammikuuta 2009 Abloyn Joensuun tehtaalla syttyi tulipalo, joka aiheutti miljoonien eurojen taloudelliset vahingot. Palon aikana tehtaalla oli räjähdysvaara, sillä tehtaalla säilytetään vaarallisia kemikaaleja, muun muassa syanidia. Tulipalossa loukkaantui tehtaan huoltomies hänen hengitettyään vaarallisia palokaasuja.[10]
Tuotanto
muokkaa
Abloy Oy:n tuotemerkkeinä Suomessa on ABLOY. Yritys valmistaa erilaisia lukitusratkaisuja. Näitä ovat mekaaniset ja sähköiset lukkorungot, avainpesät ja niihin liittyvät komponentit, sähköiset oviautomatiikkalaitteet, mekaaniset ovensulkijat, riippu- ja kalustelukot ja rakennushelat.
Abloy Oy:llä on nykyisin tehdas vain Joensuussa. Tehdas Björkbodan kylässä Kemiönsaarella lakkautettiin 2019. Tuotteita myydään yli 70 maahan kaikkiin maanosiin.[11]
Lakkautettu Tampereen tehdas
muokkaaTampereen tehdas päätettiin sulkea vuonna 2010[12], ja tehtaan toiminta päättyi vuoden 2011 lopussa.[13] Abloy myi vuonna 2012 tehtaan tontin YIT:lle joka suunnittelee tontille asuintaloja. Tonttia alettiin puhdistaa vuonna 2013, ja tehtaan purku alkoi maaliskuussa 2015. Purku saatiin valmiiksi samana vuonna. YIT suunnitteli tehtaan tontille Tohlopinranta-nimistä asuinaluetta, jonka rakentaminen aloitettiin vuoden 2017 alussa.[14]
Abloy Oy Tampereen tehdas eli Rakennushelat-liiketoimintayksikkö Epilänharjun kaupunginosassa aloitti toimintansa vuonna 1917 Oy Excelsior Ab:n nimisenä entisessä perunajauhotehtaan kiinteistössä.[15] Sen perustivat tanskalaissyntyisen urkurakentaja Jens Zachariassenin jälkeläiset.[15][16] Alkuvaiheessa pienvalimon tuotevalikoimaan kuuluivat saranat ja muut rakennushelat ja sodan aikana muun muassa armeijan saappaiden korkoraudat.[15] Tehtaalla oli sen historian aikana useita omistajia, niistä viimeisin oli Abloy.[15] Tehtaan valmistamien ovenpainikkeiden ja muiden helojen tuotemerkki oli EXO.[15]
Lähteet
muokkaa- ↑ Jari Toivanen Abloyn toimitusjohtajaksi 1.4.2017 alkaen (tiedote) Abloy oy. Arkistoitu 29.1.2018. Viitattu 29.1.2018.
- ↑ Sivukari, Pekka: Abloy valmistautuu toimitusjohtajan vaihtoon kovassa kilpailutilanteessa Yle Uutiset. Viitattu 27.2.2015.
- ↑ AssaAbloy Did you know? assaabloy.com.[vanhentunut linkki]
- ↑ Haapakoski, Kati: Abloy, Fiskars ja Fazer ovat Suomen arvostetuimmat brändit (Tilaajille) Kauppalehti.fi. 5.10.2018. Viitattu 14.7.2023.
- ↑ Åström-Kupsanen, Maarit: Ikuisesti turvallista avainta saakin kopioida 6.3.2008. Yle. Viitattu 7.8.2014.
- ↑ a b c d Leppänen, Timo: Merkilliset nimet. Tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016. ISBN 978-952-222-720-1
- ↑ Heikki Tarma: Teollisuusneuvos Matti Virtaala (1951–). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 18.12.2013. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 25.11.2015
- ↑ Berliinin muurilta Tukholmaan. Abloy 100 Years, 2007, nro Abloy Oy:n 100-vuotisjuhlalehti, s. 8. Abloy.
- ↑ Wärtsilä Oyj:n pörssitiedote 2.11.2010 Kauppalehti. 3.11.2010.
- ↑ Joensuun tehtaan tulipalo (Arkistoitu – Internet Archive). Iltalehti 30.1.2009.
- ↑ Abloyn yritysinfo (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Abloy päätti Tampereen tehtaan sulkemisesta | Yle Uutiset
- ↑ Abloyn teollisuustontista asuinalueeksi - Tohlopinranta imuroidaan kuntoon
- ↑ Tampereen Tohlopinranta – YIT Koti
- ↑ a b c d e Sounela, Osmo: Epilän teollisuuskeskus ja ammattiosastot Punainen Pispala. Pispalan kumppanuus ry. Viitattu 6.9.2015.
- ↑ Jens Zachariassen Pyhärannan seurakunta. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 6.9.2015.
Kirjallisuutta
muokkaa- Juvonen, Jaana: Avaimen Arvoinen. (Abloy 100 vuotta) Jyväskylä: Abloy Oy, Historietti Oy, 2007. ISBN 978-952-99970-0-8
- Konttinen, Hannu. Abloy 1907–2007: juhlakronikka. Abloy Oy, 2008. ISBN 978-952999701-5