Äitiyskuolleisuus
Äitiyskuolleisuus tarkoittaa kuolemia, jotka ilmenevät raskauden aikana tai 42 vuorokauden kuluessa raskauden päättymisestä riippumatta raskauden kestosta tai raskauden sijainnista. Käsite huomioi kaikki raskaana olleet, jotka ovat kuolleet mistä tahansa raskauteen liittyvästä tai raskauden pahentamasta syystä, mutta eivät tapaturmaisesti tai väkivaltaisesti. Äitiyskuolleisuus esitetään lukuarvona, joka saadaan jakamalla äitiyskuolemat 100 000 elävänä syntynyttä lasta kohden.[1]
Äidin kuolinsyy valitaan kansainvälisestä tautiluokittelusta (ICD-10 jonkin ICD-tautiluokittelun luvun XV;[1] O00–O99 Raskaus, synnytys ja lapsivuoteus) mukaisista tautiluokista, ja ellei täsmällisempää syytä käy ilmi, syy voi olla O95 (Määrittämättömän syyn aiheuttama synnytykseen liittyvä äidin kuolema). Yli 42 vuorokautta synnytyksen jälkeen tapahtuvaa äidin menehtymistä synnytyksen jälkiseurauksiin ei kansainvälisen määritelmän (WHO) mukaan lueta äitiyskuolleisuuteen (tautiluokka on O96 mikäli kuolema alle vuoden kuluessa, tai O97 mikäli kyseessä on synnytykseen liittyvä äidin myöhäiskuolema).[2][3]
Vuonna 2015 äitiyskuolleisuus sisällytettiin osaksi inhimillisen pääoman indeksiä (HAI). Tämä on Yhdistyneiden kansakuntien käyttämä, valtioiden kansanterveyden ja koulutustason arvioinnissa käyttämä mittari. HAI-indeksin arvoa käytetään yhtenä kolmesta ehdosta päätettäessä valtioiden kuulumisesta YK:n vähiten kehittyneiden maiden (LDC, least developed countries) listalle.[4][5] LDC-maalista on puolestaan yleisesti tunnustettu kehitysavun kohdentamiskriteeri.[6] Äitiyskuolleisuus on myös eräs valtion sukupuolten tasa-arvon indeksiin (GII) vaikuttavista osatekijöistä.[7]
Äitiyskuolleisuuden nykytilanne ja viimeaikainen kehitys
muokkaaPäivittäin maailmassa menehtyy noin 830 naista ehkäistävissä oleviin, raskauteen tai synnytykseen liittyviin syihin. Pääsääntöisesti äitiyskuolleisuus on saatu vähenemään, ja kansainvälisesti äitikuolleisuus laski 44 prosenttia vuosien 1990 ja 2015 välillä.[8][9][10][11] Vuonna 2015 maailmanlaajuisesti menehtyi keskimäärin 216 naista 100 000 syntynyttä lasta kohden. 25 vuotta aiemmin luku oli 385 äitiä sataa tuhatta syntynyttä lasta kohden.[3]
Syrjäseuduilla ja köyhemmissä yhteisöissä on suurempi äitien menehtymisen todennäköisyys. Nuorilla aikuisilla on suurempi komplikaatioiden ja kuoleman riski raskauden johdosta.[10][11] Maailmanlaajuisesti äitiyskuolleisuus onkin itsemurhan jälkeen teini-ikäisten (15–19-vuotiaat) nuorten naisten suurin kuolinsyy.[12] Osaava hoito raskausaikana, synnytyksessä ja synnytyksen jälkeen voi pelastaa naisten ja lasten hengen.[10][11]
Osana Kestävän kehityksen tavoitteita maailmanlaajuisesti tavoitellaan äitiyskuolleisuuden laskua alle tason 70 kuollutta 100 000 elossa syntynyttä lasta kohden vuoteen 2030 mennessä.[10][11]
Osa äitiyskuolleisuuteen vaikuttavista tekijöistä on tunnettu jo pitkään. Esimerkiksi unkarilainen lääkäri Ignaz Semmelweis osoitti jo vuonna 1847, että puhtaus ja infektioilta suojautuminen on keskeistä. Hän havaitsi, että koulutettujen kätilöiden ja kätilöharjoittelijoiden avustamia synnytyksiä seuranneiden viikkojen äitiyskuolemien (lapsivuodekuolleisuus) riski oli oleellisesti vähäisempi verrattuna synnytyksiin, joissa avustajina olivat käsiä pesemättömät, usein synnytystä ennen ruumiinavauksiin osallistuneet lääketieteen ylioppilaat ja lääkärit. [13] Vastaavasti esimerkiksi vuonna 2018 Maailman terveysjärjestö (WHO) raportoi tutkimustuloksesta, että synnytyksen jälkeiseen verenvuotoon kuoli vuosittain noin 70 000 naista, joista tuhansia voitaisiin pelastaa verenvuotoa hillitsevällä ja pitkään trooppisissakin oloissa käyttökelpoisena säilyvällä lääkityksellä (karbetosiini).[14][15]
Äitiyskuolleisuus maittain
muokkaa
Jopa 99 prosenttia kaikista äitiyteen menehtyneistä tapahtuu kehitysmaissa ja enemmistö näistä on ehkäistävissä.[10][11] Äitiyskuolleisuuden todennäköisyys ja kuolleisuuteen vaikuttavat kriittiset osatekijät vaihtelevat paljon maasta toiseen.[3] Vaihtelu voi olla merkittävää myös maan sisällä. Esimerkiksi syrjäseudulla, vähiten kehittyneessä maassa asuvan naisen pääsy kätilön, lääkärin tai muun koulutetun terveydenhoitohenkilökunnan, neuvolan tai terveyssaseman luo voi olla hankalaa huonojen liikenneyhteyksien tai muuten vaikean tavoitettavuuden tai palvelujen vähäisen tarjonnan johdosta.[16]
Palveluiden maksullisuus, vaikea saatavuus, korkea hinta ja epäterveet elintavat (kuten synnyttäjien ylipainoisuus, korkea verenpaine, lääkkeiden tarpeeton käyttö ja huumeet) sekä hoitohenkilökunnan suhtautuminen voi näkyä äitiyskuolleisuuden eroina esimerkiksi eri etnistä taustaa edustavien äitiryhmien välillä myös kehittyneissä maissa, ja nostaa äitiyskuolleisuutta näissä maissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa äitiyskuolemat ovat yli kaksinkertaistuneet 1980-luvun lopulta vuoteen 2013 tultaessa.[17][18][19][20][21] Yleisesti vähiten kehittyneissä maissa keskeisimmät haasteet voivat olla hyvin erilaiset kuin vauraimmissa, yhteiskunnan perusrakenteiltaan kunnossa olevissa maissa. [16]
Pienin äitien kuolemanriski (suuruudeltaan 3 menehtynyttä/ 100 000 synnytystä) oli vuonna 2015 tilastollisesti Suomessa, Kreikassa, Puolassa ja Islannissa. Matalimman äitiyskuolleisuuden maat vuonna 2015:[3]
| Maa | Äitiyskuolleisuus (per 100 000 synnytystä) |
Arvion vaihteluväli |
Elinikäinen äitiyskuoleman todennäköisyys (1/N) |
|---|---|---|---|
| Suomi | 3 | 2–3 | 21 700 |
| Kreikka | 3 | 2–4 | 23 700 |
| Puola | 3 | 2–4 | 22 100 |
| Islanti | 3 | 2–6 | 14 600 |
| Italia | 4 | 3–5 | 19 700 |
| Ruotsi | 4 | 3–5 | 12 900 |
| Tšekki | 4 | 3–6 | 14 800 |
| Kuwait | 4 | 3–6 | 10 300 |
| Norja | 5 | 4–6 | 11 500 |
| Espanja | 5 | 4–6 | 14 700 |
| Israel | 5 | 4–6 | 6 200 |
| Japani | 5 | 4–7 | 13 400 |
| Sveitsi | 5 | 4–7 | 12 400 |
.jpg)
Maakohtaiseen äitien elinikäiseen äitiyskuoleman todennäköisyyteen vaikuttaa yksittäiseen synnytykseen liittyvän riskin ohella äitien keskimääräinen synnytysten lukumäärä.
Korkeimmat äitiyskuolleisuuden arvot (jopa 1 360 menehtynyttä äitiä/ 100 000 synnytystä Sierra Leonessa) löytyivät puolestaan Saharan eteläpuolisen Afrikan maista. Korkeimman äitiyskuolleisuuden maat vuonna 2015:[3]
| Maa | Äitiyskuolleisuus (per 100 000 synnytystä) |
Arvion vaihteluväli |
Elinikäinen äitiyskuoleman todennäköisyys (1/N) |
|---|---|---|---|
| Sierra Leone[7][22] | 1360 | 999–1980 | 17 |
| Keski-Afrikan tasavalta | 882 | 508–1500 | 27 |
| Tšad | 856 | 560–1350 | 18 |
| Nigeria | 814 | 596–1180 | 22 |
| Etelä-Sudan | 789 | 523–1150 | 26 |
| Somalia | 732 | 361–1390 | 22 |
| Liberia | 725 | 527–1030 | 28 |
| Burundi | 712 | 471–1050 | 23 |
| Gambia | 706 | 484–1030 | 24 |
| Kongon demokraattinen tasavalta | 693 | 509–1010 | 24 |
| Guinea | 679 | 504–927 | 29 |
| Norsunluurannikko | 645 | 458–909 | 32 |
| Malawi | 634 | 422–1080 | 29 |
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Käsitteet: Äitiyskuolleisuus Tilastokeskus, stat.fi. Viitattu 17.1.2017.
- ↑ Tautiluokitus ICD-10 (pdf (2,5 MB)) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Viitattu 17.1.2017.
- ↑ a b c d e Trends in Maternal Mortality: 1990 to 2015. Estimates by WHO, UNICEF, UNFPA, World Bank Group and the United Nations Population Division (pdf) (Maakohtaiset arviot äitiyskuolleisuudesta liitetaulukossa 7 s. 51–57/78 (Annex 7. Estimates of maternal mortality ratio (MMR, maternal deaths per 100 000 live births), number of maternal deaths, lifetime risk, percentage of AIDS-related indirect maternal deaths and proportion of deaths among women of reproductive age that are due to maternal causes (PM), by country, 2015)) ISBN 978-924-156514-1. 2015. Geneva, Switzerland: Maailman terveysjärjestö, who.int. Viitattu 17.1.2017. (englanniksi)
- ↑ Criteria for Identification and Graduation of LDCs UN-OHRLLS, UNohrlls.org. Arkistoitu 25.7.2019. Viitattu 17.1.2017. (englanniksi)
- ↑ Committee for Development Policy. Report on the seventeenth session (23–27 March 2015) (pdf) (Äitiyskuolleisuuden sisällyttäminen HAI:n osakriteeriksi s. 3-4, LDC-kriteerit s. 14–16, esimerkkilaskelma kolmesta LDC-kriteeristä raja-arvoineen alhaisen LDC-maille 2011–2014 tilastoaineistosta s. 17) 14.5.2015. New York, USA: UN-OHRLLS, UNohrlls.org. Arkistoitu 10.10.2015. Viitattu 17.1.2017. (englanniksi)
- ↑ About LDCs United Nations. Arkistoitu 8.10.2014. Viitattu 17.1.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Human Development Report 2015 (pdf) (Vuosia 2013–2014 kuvaava tilanne. Table 5: Gender Inequality Index sivuilla 224–227) Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma, undp.org. Viitattu 17.1.2017. (englanniksi)
- ↑ Matti Koivisto: Äitikuolleisuus maailmassa on miltei puolittunut 25 vuodessa 13.11.2015. yle.fi. Viitattu 17.1.2017.
- ↑ Current Status + Progress: Updated: Apr 2016 Maternal mortality fell by almost half between 1990 and 2015 2016. unicef.org. Viitattu 17.1.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Maternal mortality Maailman terveysjärjestö, who.int. Viitattu 17.1.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Lale Say, Doris Chou, Alison Gemmill, Özge Tunçalp, Ann-Beth Moller, Jane Daniels,A Metin Gülmezoglu,Marleen Temmerman, Leontine Alkema: Global causes of maternal death: a WHO systematic analysis Lancet Vol. 2 (6): e323–e333, thelancet.com. Volume 2, No. 6, e323–e333, June 2014. Viitattu 17.1.2017. (englanniksi)
- ↑ Tuija Siltamäki: Itsemurha on teini-ikäisten tyttöjen yleisin kuolinsyy 25.5.2015. yle.fi. Viitattu 17.1.2017.
- ↑ M. Best, D. Neuhauser: [doi:10.1136/qshc.2004.010918 Heroes and martyrs of quality and safety. Ignaz Semmelweis and the birth of infection control] Qual. Saf Health Care Vol. 13 (3): 233-234. 2004. Viitattu 17.1.2017. (englanniksi)
- ↑ WHO study shows drug could save thousands of women’s lives 27.6.2018. WHO, who.int. Viitattu 3.1.2019. (englanniksi)
- ↑ Mariana Widmer, Gilda Piaggio, Thi M.H. Nguyen, Alfred Osoti, Olorunfemi O. Owa, Sujata Misra, Arri Coomarasamy, Hany Abdel-Aleem, Ashalata A. Mallapur, Zahida Qureshi, Pisake Lumbiganon, Archana B. Patel, Guillermo Carroli, Bukola Fawole, Shivaprasad S. Goudar, Yeshita V. Pujar, James Neilson, G. Justus Hofmeyr, D.Sc., Lin L. Su, Jose Ferreira de Carvalho, Uma Pandey, Kidza Mugerwa, Shobha S. Shiragur, Josaphat Byamugisha, Daniel Giordano, A. Metin Gülmezoglu, et. al.: Heat-Stable Carbetocin versus Oxytocin to Prevent Hemorrhage after Vaginal Birth N. Engl. J. Med. 2018; 379:743-752; doi:10.1056/NEJMoa1805489. 23.8.2018. Viitattu 3.1.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Transitioning from the MDGs to the SDGs (Julkaisun luku 3 (s. 78–125: Chapter 3. Accelerating reduction of child and marernal mortality) lapsi- ja äitiyskuolleisuuden vähentämisestä) 9.11.2016. undp.org. Viitattu 17.1.2017. (englanniksi)
- ↑ Minna Tiainen: Tutkimus: Äitikuolleisuus kaksinkertaistunut Texasissa kahdessa vuodessa – taustalla todennäköisesti republikaanien säästöpolitiikka 21.8.2016. hs.fi. Viitattu 17.1.2017.
- ↑ Jessica Ravitz: Maternal deaths fall across globe but rise in US, doubling in Texas 24.8.2016. cnn.com. Viitattu 17.1.2017. (englanniksi)
- ↑ Tricia Tongco: Growing Trend of Pregnancy-Related Deaths in America 10.8.2016. attn.com. Viitattu 17.1.2017. (englanniksi)
- ↑ Pregnancy Mortality Surveillance System Centers for Disease Control and Prevention (CDC), U.S. Department of Health & Human Services. Viitattu 17.1.2017. (englanniksi)
- ↑ Causes of Maternal Mortality columbia.edu. Arkistoitu 30.11.2016. Viitattu 17.1.2017. (englanniksi)
- ↑ At a glance: Sierra Leone unicef.org. Arkistoitu 13.1.2017. Viitattu 17.1.2017. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Äitiyskuolleisuus Wikimedia Commonsissa
- Nicola Davis: Maternal deaths worldwide drop by half, yet shocking disparities remain The Guardian. 15.9.2016. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
- Pregnancy-Related Deaths (englanniksi) (cdc.gov)
- A. E. Yamin, V. M. Boulanger, K. L. Falb, J. Shuma, J. Leaning (2013) Costs of Inaction on Maternal Mortality: Qualitative Evidence of the Impacts of Maternal Deaths on Living Children in Tanzania (englanniksi) (plos.org)
- Maternal mortality (englanniksi) (who.int)
- Maternal Mortality Ratio: India, EAG& Assam, Southern States and Other States (per 100000 live births; Esimerkki maan sisäisistä eroista äitiyskuolleisuudessa: Intian osavaltioista toiseen ero voi olla jopa 5-kertainen) (englanniksi) (niti.gov.in)