kahdentuminen

Finnish

Etymology

kahdentua +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑhdentuminen/, [ˈkɑ̝xde̞n̪ˌt̪umine̞n]
• Rhymes: -uminen
• Hyphenation^(key): kah‧den‧tu‧mi‧nen

Noun

kahdentuminen

1. verbal noun of kahdentua
   1. duplicating, being duplicated

Declension

Inflection of kahdentuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		kahdentuminen	kahdentumiset
genitive		kahdentumisen	kahdentumisten kahdentumisien
partitive		kahdentumista	kahdentumisia
illative		kahdentumiseen	kahdentumisiin
		singular	plural
nominative		kahdentuminen	kahdentumiset
accusative	nom.	kahdentuminen	kahdentumiset
	gen.	kahdentumisen
genitive		kahdentumisen	kahdentumisten kahdentumisien
partitive		kahdentumista	kahdentumisia
inessive		kahdentumisessa	kahdentumisissa
elative		kahdentumisesta	kahdentumisista
illative		kahdentumiseen	kahdentumisiin
adessive		kahdentumisella	kahdentumisilla
ablative		kahdentumiselta	kahdentumisilta
allative		kahdentumiselle	kahdentumisille
essive		kahdentumisena	kahdentumisina
translative		kahdentumiseksi	kahdentumisiksi
abessive		kahdentumisetta	kahdentumisitta
instructive		—	kahdentumisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kahdentuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kahdentumiseni kahdentumiseni accusative nom. kahdentumiseni kahdentumiseni gen. kahdentumiseni genitive kahdentumiseni kahdentumisteni kahdentumisieni partitive kahdentumistani kahdentumisiani inessive kahdentumisessani kahdentumisissani elative kahdentumisestani kahdentumisistani illative kahdentumiseeni kahdentumisiini adessive kahdentumisellani kahdentumisillani ablative kahdentumiseltani kahdentumisiltani allative kahdentumiselleni kahdentumisilleni essive kahdentumisenani kahdentumisinani translative kahdentumisekseni kahdentumisikseni abessive kahdentumisettani kahdentumisittani instructive — — comitative — kahdentumisineni second-person singular possessor singular plural nominative kahdentumisesi kahdentumisesi accusative nom. kahdentumisesi kahdentumisesi gen. kahdentumisesi genitive kahdentumisesi kahdentumistesi kahdentumisiesi partitive kahdentumistasi kahdentumisiasi inessive kahdentumisessasi kahdentumisissasi elative kahdentumisestasi kahdentumisistasi illative kahdentumiseesi kahdentumisiisi adessive kahdentumisellasi kahdentumisillasi ablative kahdentumiseltasi kahdentumisiltasi allative kahdentumisellesi kahdentumisillesi essive kahdentumisenasi kahdentumisinasi translative kahdentumiseksesi kahdentumisiksesi abessive kahdentumisettasi kahdentumisittasi instructive — — comitative — kahdentumisinesi first-person plural possessor singular plural nominative kahdentumisemme kahdentumisemme accusative nom. kahdentumisemme kahdentumisemme gen. kahdentumisemme genitive kahdentumisemme kahdentumistemme kahdentumisiemme partitive kahdentumistamme kahdentumisiamme inessive kahdentumisessamme kahdentumisissamme elative kahdentumisestamme kahdentumisistamme illative kahdentumiseemme kahdentumisiimme adessive kahdentumisellamme kahdentumisillamme ablative kahdentumiseltamme kahdentumisiltamme allative kahdentumisellemme kahdentumisillemme essive kahdentumisenamme kahdentumisinamme translative kahdentumiseksemme kahdentumisiksemme abessive kahdentumisettamme kahdentumisittamme instructive — — comitative — kahdentumisinemme second-person plural possessor singular plural nominative kahdentumisenne kahdentumisenne accusative nom. kahdentumisenne kahdentumisenne gen. kahdentumisenne genitive kahdentumisenne kahdentumistenne kahdentumisienne partitive kahdentumistanne kahdentumisianne inessive kahdentumisessanne kahdentumisissanne elative kahdentumisestanne kahdentumisistanne illative kahdentumiseenne kahdentumisiinne adessive kahdentumisellanne kahdentumisillanne ablative kahdentumiseltanne kahdentumisiltanne allative kahdentumisellenne kahdentumisillenne essive kahdentumisenanne kahdentumisinanne translative kahdentumiseksenne kahdentumisiksenne abessive kahdentumisettanne kahdentumisittanne instructive — — comitative — kahdentumisinenne third-person possessor singular plural nominative kahdentumisensa kahdentumisensa accusative nom. kahdentumisensa kahdentumisensa gen. kahdentumisensa genitive kahdentumisensa kahdentumistensa kahdentumisiensa partitive kahdentumistaan kahdentumistansa kahdentumisiaan kahdentumisiansa inessive kahdentumisessaan kahdentumisessansa kahdentumisissaan kahdentumisissansa elative kahdentumisestaan kahdentumisestansa kahdentumisistaan kahdentumisistansa illative kahdentumiseensa kahdentumisiinsa adessive kahdentumisellaan kahdentumisellansa kahdentumisillaan kahdentumisillansa ablative kahdentumiseltaan kahdentumiseltansa kahdentumisiltaan kahdentumisiltansa allative kahdentumiselleen kahdentumisellensa kahdentumisilleen kahdentumisillensa essive kahdentumisenaan kahdentumisenansa kahdentumisinaan kahdentumisinansa translative kahdentumisekseen kahdentumiseksensa kahdentumisikseen kahdentumisiksensa abessive kahdentumisettaan kahdentumisettansa kahdentumisittaan kahdentumisittansa instructive — — comitative — kahdentumisineen kahdentumisinensa