jakaantua

Finnish

Etymology

From jakaa +‎ -(a)ntua.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈjɑkɑːntuɑˣ/, [ˈjɑ̝kɑ̝ːn̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Hyphenation^(key): ja‧kaan‧tua

Verb

jakaantua

1. (intransitive) to divide, split up (e.g. a cell, a group of people, or a group into subgroups)

Conjugation

Inflection of jakaantua (Kotus type 52*J/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jakaannun	en jakaannu	1st sing.	olen jakaantunut	en ole jakaantunut
2nd sing.		jakaannut	et jakaannu	2nd sing.	olet jakaantunut	et ole jakaantunut
3rd sing.		jakaantuu	ei jakaannu	3rd sing.	on jakaantunut	ei ole jakaantunut
1st plur.		jakaannumme	emme jakaannu	1st plur.	olemme jakaantuneet	emme ole jakaantuneet
2nd plur.		jakaannutte	ette jakaannu	2nd plur.	olette jakaantuneet	ette ole jakaantuneet
3rd plur.		jakaantuvat	eivät jakaannu	3rd plur.	ovat jakaantuneet	eivät ole jakaantuneet
passive		jakaannutaan	ei jakaannuta	passive	on jakaannuttu	ei ole jakaannuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jakaannuin	en jakaantunut	1st sing.	olin jakaantunut	en ollut jakaantunut
2nd sing.		jakaannuit	et jakaantunut	2nd sing.	olit jakaantunut	et ollut jakaantunut
3rd sing.		jakaantui	ei jakaantunut	3rd sing.	oli jakaantunut	ei ollut jakaantunut
1st plur.		jakaannuimme	emme jakaantuneet	1st plur.	olimme jakaantuneet	emme olleet jakaantuneet
2nd plur.		jakaannuitte	ette jakaantuneet	2nd plur.	olitte jakaantuneet	ette olleet jakaantuneet
3rd plur.		jakaantuivat	eivät jakaantuneet	3rd plur.	olivat jakaantuneet	eivät olleet jakaantuneet
passive		jakaannuttiin	ei jakaannuttu	passive	oli jakaannuttu	ei ollut jakaannuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jakaantuisin	en jakaantuisi	1st sing.	olisin jakaantunut	en olisi jakaantunut
2nd sing.		jakaantuisit	et jakaantuisi	2nd sing.	olisit jakaantunut	et olisi jakaantunut
3rd sing.		jakaantuisi	ei jakaantuisi	3rd sing.	olisi jakaantunut	ei olisi jakaantunut
1st plur.		jakaantuisimme	emme jakaantuisi	1st plur.	olisimme jakaantuneet	emme olisi jakaantuneet
2nd plur.		jakaantuisitte	ette jakaantuisi	2nd plur.	olisitte jakaantuneet	ette olisi jakaantuneet
3rd plur.		jakaantuisivat	eivät jakaantuisi	3rd plur.	olisivat jakaantuneet	eivät olisi jakaantuneet
passive		jakaannuttaisiin	ei jakaannuttaisi	passive	olisi jakaannuttu	ei olisi jakaannuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		jakaannu	älä jakaannu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		jakaantukoon	älköön jakaantuko	3rd sing.	olkoon jakaantunut	älköön olko jakaantunut
1st plur.		jakaantukaamme	älkäämme jakaantuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		jakaantukaa	älkää jakaantuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		jakaantukoot	älkööt jakaantuko	3rd plur.	olkoot jakaantuneet	älkööt olko jakaantuneet
passive		jakaannuttakoon	älköön jakaannuttako	passive	olkoon jakaannuttu	älköön olko jakaannuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jakaantunen	en jakaantune	1st sing.	lienen jakaantunut	en liene jakaantunut
2nd sing.		jakaantunet	et jakaantune	2nd sing.	lienet jakaantunut	et liene jakaantunut
3rd sing.		jakaantunee	ei jakaantune	3rd sing.	lienee jakaantunut	ei liene jakaantunut
1st plur.		jakaantunemme	emme jakaantune	1st plur.	lienemme jakaantuneet	emme liene jakaantuneet
2nd plur.		jakaantunette	ette jakaantune	2nd plur.	lienette jakaantuneet	ette liene jakaantuneet
3rd plur.		jakaantunevat	eivät jakaantune	3rd plur.	lienevät jakaantuneet	eivät liene jakaantuneet
passive		jakaannuttaneen	ei jakaannuttane	passive	lienee jakaannuttu	ei liene jakaannuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		jakaantua		present	jakaantuva	jakaannuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st jakaantuakseni jakaantuaksemme 2nd jakaantuaksesi jakaantuaksenne 3rd jakaantuakseen jakaantuaksensa		past	jakaantunut	jakaannuttu
2nd	inessive2	jakaantuessa	jakaannuttaessa	agent4	jakaantuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st jakaantuessani jakaantuessamme 2nd jakaantuessasi jakaantuessanne 3rd jakaantuessaan jakaantuessansa		negative	jakaantumaton
	instructive	jakaantuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	jakaantumassa	—
	elative	jakaantumasta	—
	illative	jakaantumaan	—
	adessive	jakaantumalla	—
	abessive	jakaantumatta	—
	instructive	jakaantuman	jakaannuttaman
4th3	verbal noun	jakaantuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st jakaantumaisillani jakaantumaisillamme 2nd jakaantumaisillasi jakaantumaisillanne 3rd jakaantumaisillaan jakaantumaisillansa

Synonyms

• jakautua

Derived terms

• jakaantuminen

 

Related terms

• jakaa
• jako

Further reading

• “jakaantua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02